Suomen kuntavaalien äänestys ja ääntenlaskenta sujuivat eurooppalaisten normien mukaisesti, vapaasti, reilusti ja läpinäkyvästi, arvioivat Euroopan neuvoston vaalitarkkailijat.
Vaalitarkkailijat vierailivat sunnuntaina noin 150 äänestyspaikalla eri puolilla maata. Euroopan neuvoston vaalitarkkailudelegaatio koostui 24 tarkkailijasta 18 Euroopan maasta.
Delegaation johtajan, sveitsiläisen Lelia Hunzikerin mukaan avoimuus ja läpinäkyvyys olivat leimaa antava piirre Suomen kuntavaaleille.
- Arvostimme erityisesti sitä periaatetta, että ensimmäinen äänestäjä saa tarkastaa uurnan ja äänestysmateriaalin. Se on hyvä käytäntö ja voi toimia esimerkkinä muille Euroopan maille, Hunziker sanoi vaalitarkkailijoiden tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Useiden maiden äänestysjärjestelmiin tutustunut Hunziker kiittelee myös suomalaisen äänestysjärjestelmän selkeyttä.
- Jossain maissa äänestyslipukkeet ovat niin täynnä tekstiä, että äänestäjät ovat täysin ymmällään niiden äärellä.
Tarkkailijoiden mukaan vaalien ääntenlaskenta sujui kansainvälisessä vertailussa nopeasti.
- Jos vaalihuoneistot menevät kiinni kahdeksalta ja jos koko maan vaalitulos on laskettu kello kolmeen mennessä yöllä, sitä voi pitää nopeana ääntenlaskuna, Hunziker arvioi.
Hunziker kiitteli myös muun muassa sitä, että liikuntarajoitteisille äänestäjille oli varmistettu esteetön pääsy kaikille delegaation näkemille äänestyspaikoille. Hän itse valvoi äänestystä Rovaniemellä, missä häneen teki vaikutuksen se, että äänestyspaikan johtaja järjesti hiekoituksen äänestyspaikan edustalle, kun pihamaa oli jäässä.
- Äänestyspaikkojen ihmiset suhtautuivat tehtäviinsä erittäin vastuullisesti. Tämän huomasimme joka puolella maata.
Kiitosta sai osakseen myös se, että Suomessa pysyvästi asuvat ulkomaalaiset saivat äänestää kuntavaaleissa.
"Äänestysinto hyvällä tasolla"
Vaikka vaalit sujuivatkin Suomessa pääpiirteissään esimerkillisesti, delegaatio löysi myös muutamia parannusehdotuksia. Jossain tapauksissa esimerkiksi äänestyspaikkojen virkailijoiden koulutus oli jäänyt vähäiseksi, mikä johti hetkellisiin epäselvyystilanteisiin äänestyksessä ja ääntenlaskussa.
- Äänestysvirkailijoiden yleinen taso oli kuitenkin erittäin hyvä, delegaation brittijäsen Andrew Boff arvioi.
Tarkkailijoiden huomiota kiinnittivät myös vaihtelevat käytännöt vaaliuurnien sulkemisessa, mihin he kaipasivat yhdenmukaisempia käytäntöjä.
Tarkkailijoiden mukaan eräs uudelleenpohdinnan arvoinen asia Suomen kuntavaalijärjestelmässä on vakiintuneiden puolueiden ulkopuolisten ehdokkaiden ehdolle asettuminen.
- Me ehdottaisimme, että itsenäisten ja paikallisten ryhmien ehdolle asettumisesta tehtäisiin nykyistä helpompaa, Hunziker sanoi.
Delegaation jäsenet kiittelivät myös Suomen 58,8 prosenttiin kohonnutta äänestysaktiivisuutta. Hunzikerin mukaan luku on taajaan toistuvien kansanäänestysten kyllästyttämien sveitsiläisten äänestysaktiivisuuteen verrattuna erittäin korkea.
- Britanniassa tuollainen äänestysprosentti olisi loistava menestys, Boff sanoi.