Pääkirjoitus

Ää­nes­tys­ak­tii­vi­suus nousi seu­ra­kun­ta­vaa­leis­sa – po­la­ri­saa­tio kir­kos­sa he­rät­tää kiin­nos­tus­ta

Oulun tuomioseurakunnassa vain joka kymmenes seurakunnan jäsenistä kävi äänestämässä seurakuntavaaleissa.
Oulun tuomioseurakunnassa vain joka kymmenes seurakunnan jäsenistä kävi äänestämässä seurakuntavaaleissa.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen / Arkisto

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa valittiin 6 300 luottamushenkilöä yli 300 seurakuntaan. Ehdokkaina oli 10 700 ihmistä, jotka pyrkivät päättäjiksi hallinnoimaan kirkon toimintaa nelivuotiskaudelle 2027–2030.

Määrät vaikuttavat suurilta, mutta eiväthän ne kovin isoja ole, jos niitä vertaa kirkon jäsenmäärään. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu noin 3,5 miljoonaa suomalaista, mikä tarkoittaa noin 61 prosentin osuutta suomalaisista.

Kirkon jäsenmäärä on laskenut voimakkaasti. Vielä 1950-luvulla kirkkoon kuului noin 95 prosenttia väestöstä. Vaikka viimeisimmät tiedot osoittavat, että kirkkoon liitytään ja uskonnot kiinnostavat etenkin nuorempia sukupolvia, kirkon laskeva jäsenmäärä tuo ongelmia evankelis-luterilaiselle kirkolle.

Seurakuntavaalien äänestysprosentti näyttäisi kohoavan neljän vuoden takaisista vaaleista muutamalla prosenttiyksiköllä yli 14 prosenttiin. Valtiollisiin ja kunnallisiin vaaleihin verrattuna vain harva äänestää seurakuntansa päättäjiä. Kunnallisvaaleissa sentään yli puolet äänestää, ja eduskuntavaaleissa äänestysprosentti on viime vuosina noussut yli 70 prosenttiin.

Seurakuntavaaleihin kuuluu, että ehdokkaat eivät ole esillä puoluelistoilla, ainakaan avoimesti. Keskivertoseurakuntalaisen on vaikea päätellä mitä ehdokasryhmät edustavat. Oulussa ehdokkaita asetti viisi ryhmää.

Kaksi listoista edusti niitä ihmisiä, jotka osallistuvat aktiivisesti seurakunnan toimintaan. Heitä voi kuvata kirkollisesti konservatiiveiksi. He haluavat pitää kirkossa esillä Raamattuun perustuvaa kristillistä sanomaa ja oppia.

Toimivat seurakuntalaiset -listalla on herätysliikeihmisiä muun muassa Kansanlähetyksestä ja Suomen evankeliumiyhdistyksestä. Kristillisten perusarvojen puolesta -ryhmä tukee voimakkaasti kristillisiä arvoja. Tämän listan ehdokkaita yhdistää vanhoillislestadiolainen herätysliike.

Kolmea muuta Oulussa ehdolla olleista ryhmistä voi arvopohjiltaan pitää liberaaleina. Ne painottavat kirkon maallisia tehtäviä. Elävä seurakunta – Lähellä ihmistä -ehdokaslista ja Katse sekä Verso yhdistävät puoluepoliittisesti kasvoja oikealta vasemmalle, kokoomuksesta vasemmistoliittoon.

Johtopäätökset seurakuntavaalien äänestysaktiivisuuden noususta liittyvät polarisaatioon eli vastakkainasetteluun. Äänestäjät halusivat antaa tukensa joko perinteisille kristillisten arvojen kannattajille tai niille, jotka ovat valmiita hiomaan kirkon tehtäviä muuttuvan yhteiskunnan ja sen arvojen mukaisesti.

Vahvin kiinnostus seurakuntavaaleihin näkyy maantieteellisesti vahvoilla herätysliikkeiden kannatusalueilla. Esimerkiksi Perhossa ja Reisjärvellä äänestysprosentti nousee jälleen yli 30 prosentin, kun taas suurkaupungeissa äänestysaktiivisuus jää kymmenen prosentin tietämille.

Seurakuntia pidetään taloudellisesti varakkaina yhteisöinä, joilla on kiinteistöjä ja metsää. Näin ei välttämättä ole tulevaisuudessa, sillä jäsenkato syö seurakuntien talouspohjaa. Oulussa on edessä isoja kiinteistöjen kunnostuksia, kuten Puolivälikankaan Tuomaan kirkon ja Karjasillan kirkon peruskorjaus.

Entistä isompi haaste on myös kirkon perustoiminnot, kuten hautauksien järjestäminen ilman, että niistä perittäviä maksuja joudutaan nostamaan.