Metsähallituksen tammikuun puolivälissä aloittamat hakkuut Aalistunturilla jatkuvat, vaikka alueelle paikallisten toimesta tekemä kansallispuistoaloite on edelleen käsittelyssä ympäristöministeriössä.
Greenpeacen, Elokapinan ja Luonto-Liiton aktivisteista koostuva Metsäliike vaatii Metsähallitusta luopumaan hakkuista, kunnes ministeriö on käsitellyt kansallispuistohakemuksen.
Suomi on sitoutunut suojelemaan 30 prosenttia maapinta-alastaan sekä pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää, että myös metsätalouskäytössä olleita metsiä tulee suojella silloin, kun niillä on merkittävä rooli ekologisina yhteyksinä luontoarvoiltaan merkittävien metsien välillä tai kansallispuistoverkoston yhdistäjinä.
Aalistunturin alueella on uhanalaisia luontotyyppejä ja monimuotoisuudeltaan selkeästi arvokkaita kohteita, sekä niiden väliin jääviä talousmetsäalueita. Nyt tehtävät harvennushakkuut heikentävät merkittävästi näiden alueiden mahdollisuuksia kehittyä luontaisesti monimuotoisemmiksi.
Vastaavia kansallispuistotapauksia on ollut ennenkin. Esimerkiksi suositun Nuuksion kansallispuiston osia oli metsätalouskäytössä ennen kansallispuiston perustamista.
Aalistunturilla on valtava merkitys alueen ihmisille niin retkeily- ja virkistäytymiskohteena kuin Kolarin paliskunnan tärkeimpänä porojen talvilaidunnusalueena. Kansallispuisto Aalistunturille toisi pitkäksi aikaa lisää tuloja alueelle matkailijoiden sekä työpaikkojen muodossa lyhytaikaisen metsätalouden harjoittamisen sijasta.
Kemin uuden sellutehtaan myötä Lapin ja Saamenmaan metsiin tulee kohdistumaan valtava hakkuupaine. Jo nyt Suomen metsien hakkuutaso on kestämätön luonnon sekä hiilinielujen kannalta, ja maankäyttösektorin hiilinielut ovat romahtaneet. Tehokkain keino hiilinielujen elpymiseen on hakkuiden vähentäminen.