Kansainvälinen hanke työväentalojen nimeämiseksi Unescon maailmanperintölistalle on parhaillaan käynnissä eri puolilla maailmaa.
Tutkimuksessa ovat mukana myös suomalaiset, ja työ sopivien maailmanperintökohteiden löytämiseksi etenee meilläkin. Suomalaisten työväen- ja kansantalojen kartoituksesta huolehtii opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämänä valtakunnallisena vastuumuseona Työväenmuseo Werstas.
Kööpenhaminassa toimiva Tanskan työväenmuseo johtaa kansainvälistä kartoitusta, jonka tuloksena valmistuu sarjanimeämisesitys Unescolle.
Maailmanperintölistalla ei ole tällä hetkellä ainuttakaan työväenliikkeen rakennusta, ja Työväenmuseo Werstaan tiedotteen mukaan työväentalojen huomioiminen tasapainottaisi luetteloa.
Suomessa on yhä lähes 300 työväentaloa, joista monet ovat säilyneet kansainvälisesti verrattuna hyvin.
Kartoituksen ensimmäisessä vaiheessa on tunnistettu 12 suomalaista työväentaloa, joilla voisi olla mahdollisuuksia päästä osaksi kansainvälistä sarjanimeämistä.
Talojen valinnassa on tarkasteltu muun muassa niiden rakennushistoriallista arvoa, merkitystä työväenliikkeen historiassa, tämän päivän käyttöä sekä suojelutilannetta. Talot ovat eri puolilta maata, eri aikakausilta, ja ne kertovat myös työväenliikkeen erilaisista vaikutuksista omissa yhteisöissään. Suomalainen työväentalo valitaan todennäköisesti maailmanperintöluetteloon tästä joukosta.
Rakennusten joukossa on myös Oulussa sijaitseva, vuonna 1910 rakennettu Koskelankylän Walo. Pohjoisin kohde on Kemin Veitsiluodon työväentalo vuodelta 1948.
Taidehistorioitsija, FT Marja Lähteenmäki on hankkeen projektitutkijana vieraillut kohteissa. Syksyn aikana Lähteenmäki arvioi raportissaan näiden toiseen vaiheeseen valittujen kohteiden maailmanperintöarvoa samoilla kansainvälisillä kriteereillä, joilla sarjanimeämistä valmistellaan.
Jouluun mennessä julkistetaan suositukset Suomen ehdokkaasta maailmanperintölistalle sopivasta työväentalosta.
Maailmanperintöselvityksen rinnalla Werstaalla kirjoitetaan parhaillaan esittelyjä nykyisistä ja entisistä työväentaloista, jotka julkistetaan avoimesti Wikipediassa. Työväentalotietoja voivat näin täydentää ja tuottaa myös kaikki työväenliikkeen historiasta kiinnostuneet.
Työväentalojen maailmanperintöhanketta ovat rahoittaneet Tradekan säätiö, Riihi säätiö ja Kansan Sivistysrahasto. Työväenmuseo Werstaan kumppaneita kartoitustyössä ovat Kansantalojen liitto, Työväentalojen liitto, Työväen Arkisto sekä Kansan Arkisto.
