JUURI NYT : Ou­lu-Ka­jaa­ni-vä­lin junat kor­va­taan lin­ja-au­toil­la tors­tai­hin saakka – KS: Myrsky kaatoi puita Oulun ja Kon­tio­mäen vä­li­sel­le ju­na­ra­dal­le

SÄHKÖAUTOT: Ou­lu­lais­ho­tel­li harp­pa­si säh­kö­au­to­ai­kaan ra­ken­ta­mal­la pihan täyteen la­taus­pis­tei­tä – yrit­tä­jä Jouni La­na­mä­ki ei kui­ten­kaan halua vou­hot­taa säh­kö­au­tois­ta

10 point­tia kun­ta­vaa­leis­ta: Vain yksi puolue voitti kun­nol­la – Sark­ki­sen potti Oulussa oli hurja

Sunnuntaina käydyt kuntavaalit tarjosivat vähän voittajia, mutta paljon häviäjiä. Suurin voittaja oli vihreät ja pahin häviäjä perussuomalaiset.

Oululaiset kansanedustajat Hanna Sarkkinen (vas.) ja Tytti Tuppurainen (sd.) keräsivät komeat äänisaaliit ja valittiin kirkkaasti valtuustoon. Vihreiden vaalivalvojaiset ravintola Tubassa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ja puoluetoimiston työntekijä Matti Putkonen eivät takuulla olleet tyytyväisiä vaalitulokseen. Jan Vapaavuori (kok.) keräsi eniten ääniä koko maassa.
Oululaiset kansanedustajat Hanna Sarkkinen (vas.) ja Tytti Tuppurainen (sd.) keräsivät komeat äänisaaliit ja valittiin kirkkaasti valtuustoon.
Oululaiset kansanedustajat Hanna Sarkkinen (vas.) ja Tytti Tuppurainen (sd.) keräsivät komeat äänisaaliit ja valittiin kirkkaasti valtuustoon.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Sunnuntaina käydyt kuntavaalit tarjosivat vähän voittajia, mutta paljon häviäjiä. Suurin voittaja oli vihreät ja pahin häviäjä perussuomalaiset. Näin oli sekä koko maassa että Oulussa.

Kokosimme kymmenen kiinnostavaa pointtia kuntavaaleista:

1. Kokoomus piti pintansa suurimpana kuntapuolueena jo kolmannen kerran peräkkäin – tosin valtuutettujen määrällä mitattuna keskusta on yhä ylivoimainen ykkönen.

Kokoomuskin menetti huomattavasti kannatustaan viime vaaleista (-1,2 prosenttiyksikköä). Asemiaan menettivät myös kakkoseksi tullut SDP (-0,2 prosenttiyksikköä) ja kolmoseksi jäänyt keskusta (-1,1 prosenttiyksikköä). Kolmikosta pienin pudotus tuli oppositiopuolue SDP:lle.

Hallitusvastuu näytti kolhivan sekä kokoomuksen että keskustan kilpeä, vaikka nyt olikin kysymys kuntavaaleista.

Kokoomuksen tulosta voi kuitenkin pitää varsin hyvänä, sillä ykköspaikka oli selvä. Keskustalla riittää miettimistä kärkikolmikosta eniten. SDP:ssä varmaan pohditaan sitä, oliko tulos hyvä, huono vai jotain siltä väliltä. Fakta on ainakin se, että Antti Rinne ei vieläkään pystynyt puheenjohtajana viemään puoluettaan voittoon.


2. Vaalien ylivoimainen voittaja oli vihreät (+3,9 prosenttiyksikköä). Neljänneksi rynninyt puolue pystyi viimeinkin realisoimaan hyvän gallupkannatuksen myös annetuiksi ääniksi. Vihreät voitti useissa kunnissa lisäpaikkoja ja sai myös ensimmäisen valtuutettunsa moniin kuntiin. Tällaisia olivat Pohjois-Pohjanmaalla esimerkiksi Raahe ja Nivala.

Oulussakin vihreät oli suurin voittaja.

Vihreiden vaalivalvojaiset ravintola Tubassa.
Vihreiden vaalivalvojaiset ravintola Tubassa.
Kuva: Jukka Leinonen

3. Perussuomalaiset kärsi rökäletappion (-3,5 prosenttiyksikköä). Soinin viimeiset vaalit puheenjohtajana olivat suorastaan romahdus, vaikkei puolue olekaan ollut kuntavaaleissa eduskuntavaalien jytkyjen tasolla.

Vielä kevään 2015 eduskuntavaaleissa toiseksi suurimmaksi yltänyt puolue jäi nyt keskikastiin 8,8 prosentin kannatuksellaan. Oulun vaalipiirissä puolue menetti 52 valtuustopaikkaa. Oulussa vähennystä tuli kahden valtuutetun verran.

Edessä olisi raju jälkipyykki ja puheenjohtajan asema olisi vaakalaudalla, ellei Timo Soini jättäytyisi muutenkin sivuun kesäkuun puoluekokouksessa. Huono vaalitulos vaikuttanee jollain tavalla perussuomalaisten puheenjohtajakamppailuun. Siinä ykköehdokkaista Sampo Terho mielletään nykyisen puoluejohdon suosikiksi ja Jussi Halla-aho taas nykylinjan vahvimmaksi kriitikoksi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ja puoluetoimiston työntekijä Matti Putkonen eivät takuulla olleet tyytyväisiä vaalitulokseen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ja puoluetoimiston työntekijä Matti Putkonen eivät takuulla olleet tyytyväisiä vaalitulokseen.
Kuva: Mauri Ratilainen

4. Oulussa vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen keräsi hurjan äänisaaliin (3611 ääntä). Viime kuntavaalien ääniharava sai nyt jo ennakkoääniä enemmän kuin koko potti oli viime vaaleissa. Sarkkisen liito on nyt kestänyt kolmet vaalit ja suunta näyttää olevan yhä ylöspäin. On jo nyt puolueensa isoja nimiä.

Vasemmistoliitolla oli Oulussa toinenkin ääniharava, kun entinen puoluejohtaja Martti Korhonen teki näyttävän paluun (1989 ääntä). Kahden ääni-imurin saalis siivitti vasemmistoliiton yhden valtuustopaikan voittoon Oulussa.


5. Ouluun tuli uusi valtuustoryhmä, kun Aidon suomalaisen yhteislistan Junes Lokka meni läpi (697 ääntä). Temppu oli kova, sillä kahden ehdokkaan listalta on hankala päästä läpi Oulun kokoisessa kaupungissa. Läpimenoa auttoi listan toisenkin ehdokkaan hyvä äänimäärä.

Lokka on profiloitunut maahanmuuttovastaisuudellaan. Nähtäväksi jää, minkälainen hänen panoksensa on kaupunginvaltuustossa, jossa maahanmuutto ei ole välttämättä kovinkaan paljon päätöksenteossa esillä.


6. Oulun valtuusto uusiutui yli kolmanneksen verran. Uusia valtuutettuja tuli 24 ja uudelleen valittiin 43 valtuutettua.

Oulun valtuusto on suhteellisen tasapainoinen sukupuolien välillä. Miehiä valittiin 57 prosenttia ja naisia 43 prosenttia. Keski-ikä valtuutetuilla on Oulussa 47 vuotta.


7. Äänestysprosentti ei noussut koko maassa yli 60 prosentin, vaan se oli vain 58,8 prosenttia. Tätä voi pitää pettymyksenä, vaikka jo ennakkoäänestysaktiivisuus ennakoi toteutunutta prosenttiosuutta. Äänestysaktiivisuus nousi puoli prosenttiyksikköä edellisistä kuntavaaleista.

Oulussa jäätiin 55,9 prosentin äänestysaktiivisuuteen, vaikka petrausta toki tuli edellisiin kuntavaaleihin nähden. Olisiko pormestarimalli asia, joka toisi sähinää kuntavaaleihin Oulussa? Sitä sopii pohtia.


8. Sipilöiden perheessä kuntavaalit oli kaksijakoinen: menestystä tuli Kempelessä mutta valtakunnallisesti meni kehnommin. Minna-Maaria Sipilä (kesk.) oli Kempeleessä kunnan ääniharavia 272 äänellään.

Hänen miehensä, pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama keskusta joutui kuitenkin taipumaan vaaleissa. Tämän voi nähdä Sipilän kirkkaimman loiston hiipumisena. Seuraavat eduskuntavaalit ovat tiukka paikka Sipilälle. Tulos vai ulos?


9. Valtakunnallisesti hyvin seurattu asia oli Helsingin pormestarivaali. Kokoomuksen Jan Vapaavuori keräsi noin 30 000 äänen vyöryn ja hänestä tulee Helsingin ensimmäinen pormestari. Kokoomus on suurin puolue Helsingissä. Vihreät tuli kakkoseksi.

Jan Vapaavuori (kok.) keräsi eniten ääniä koko maassa.
Jan Vapaavuori (kok.) keräsi eniten ääniä koko maassa.
Kuva: Kimmo Penttinen

10. Mikä muuttuu vaalituloksen myötä vai muuttuuko mikään? Valtuustoissa ei ole samanlaista hallitus-oppositio-asetelmaa kuin eduskunnassa, joten johtopäätösten vetäminen isojen linjojen muuttumisesta kunnissa on vaikeaa ellei mahdotonta. Lopulta mahdolliset muutokset ovat hyvinkin kuntakohtaisia.

Vaalitappiosta huolimatta keskustalla on valta-asema suuressa osassa Suomen kunnista ja selvästi eniten valtuutettuja koko maassa. Isoissa kaupungeissa Oulua lukuun ottamatta asetelma on toisenlainen.

Vaalitulos saattaa heijastua jollain aikavälillä eduskuntatyöhön. Vihreät sai nyt konkreettisen todisteen siitä, että sen linjalle ja kriittiselle retoriikalle on tukea. SDP joutuu pohtimaan, miten se pystyisi hyödyntämään oppositioasemaansa paremmin. Kokoomus taas voi jatkaa hyvillä mielin nykyistä linjaansa, sillä sen kannatus tuntuu varsin vankalta siitäkin huolimatta, että puolue menetti asemiaan.

Perussuomalaisten on jollain tavalla pystyttävä vakuuttamaan aiemmat kannattajansa. Tämä on hyvin vaikeaa niin kauan, kun puolue on hallitusvastuussa. Kesäkuun puoluekokous on tässä mielessä enemmän kuin mielenkiintoinen. Onko edessä jopa lähtö hallituksesta, jos Jussi Halla-aho saa puolueen johdettavakseen? Tämä asia askarruttaa vuorenvarmasti myös keskusta- ja kokoomusväkeä.

Katso Oulun ääntenjakautuminen tulospalvelusta!

Kaikki vaalijutut löytyvät Kuntavaalit-osastolta.

Korjattu kello 9.11: Muutettu %-merkki sanaksi prosenttiyksikkö.