Mainos

Zemppi Areenan yrit­tä­jä Timo Es­ke­li­nen sui­vaan­tui asun­to­lai­na-asioi­den pa­pe­ri­so­taan: ”Pan­kis­sa yrit­tä­jä tuntee ole­van­sa huono asia­kas”

Onko yrittäjä samalla viivalla palkansaajan kanssa, kun hän hakee pankista asuntolainaa? Zemppi Areena Oy:n yrittäjä Timo Eskelinen Kempeleestä tyrmistyi asuntolainaa hakiessaan. Pankki pyysi erilaisia tietoja laajasti ja yksityiskohtaisesti.

Timo Eskelinen yllättyi, miten monenlaisia dokumentteja pankki vaatii yrittäjältä asuntolainan yhteydessä.
Timo Eskelinen yllättyi, miten monenlaisia dokumentteja pankki vaatii yrittäjältä asuntolainan yhteydessä.
Kuva: Anna Tilvis

Pankki pyysi Timo Eskelistä toimittamaan henkilökohtaisen veropäätöksen viime vuodelta, kolmen eri yrityksen tilinpäätökset sekä viimeisimmät väliajot. Palkansaajana olevan puolison tulojen osalta riitti kuukauden palkkalaskelma.

Vaaditut tilinpäätökset koskevat niitä kolmea yritystä, joissa Eskelinen on osakkaana yli 25 prosentin osuudella. Kahdessa niistä hän on yrittäjänä.

”Yrittäjä ja palkansaaja eivät tunnu olevan samalla viivalla. Rouvalta ei pyydetty muuta kuin kuukauden palkkalaskelma.”

Eskelinen teki syksyllä kaksi asuntolainan tarjoushakemusta. Perheen koko on kasvanut ja Eskeliset ovat suunnitellet isomman asunnon hankkimista. Vaihtoehtoina ovat olleet aiemman asuntolainan päivitys tai uusi laina uudesta pankista.

”Pankit antoivat varteenotettavia tarjouksia, mutta vaadittavien tietojen määrä yllätti.”

Hän miettii, miksi pankki suhtautuu yrittäjään niin eri tavalla kuin palkansaajaan, kun kysymyksessä on asuntolainan lyhentäminen.

”Ihmettelen, kuinka eriarvoiseen asemaan yrittäjä laitetaan. Entä jos samasta yrityksestä työntekijä menee kysymään asuntolainaa? Hänelle lainapäätös tulee ilmeisesti yhdeltä istumalta viimeisintä palkkalaskelmaa vastaan.”.

"Miksi yrittäjä on pankille niin paljon huonompi asiakas kuin vaikka saman yrityksen työntekijä?”
Timo Eskelinen, yrittäjä

Yrittäjän maksukyky tutkitaan tarkasti

Timo Eskelinen kokee, että yrittäjän maksukyky tutkitaan todella perusteellisesti. Samalla tavalla jokin yllättävä seikka voi suistaa raiteiltaan sekä palkansaajan että yrittäjän toimeentulon.

”Miksi yrittäjä on niin paljon huonompi asiakas kuin vaikka saman yrityksen työntekijä? Se logiikka ei mene jakeluun. Eikö pankki luota, että yrittäjän toimeentulo voisi jatkua, vaikka yritykselle sattuisi jotain”, Eskelinen ihmettelee.

Hän arvelee, että vaikka yritys lähtisi alta, niin kaiken järjen mukaan yrittäjä pystyy työllistymään siitäkin eteenpäin. Vaadittavien asiakirjojen toimittaminen pankkiin tuntuu työläältä.

”Tilinpäätöksethän ovat julkisia ja pankki voisi tilata ne itse. Entä jos yrityksen toimiala on sesonkiluonteista, osaako pankki riittävästi arvioida yrityksen tilinpäätökset ja väliajot.”

Eskelinen ei tiedä, miksi pankki vaatii niin paljon taustatietoja.

”Sen ymmärtäisi, jos yritys olisi vasta-alkava.”

Kun Eskelinen otti nykyisen asuntolainansa, hänen yritystoimintansa oli alkuvaiheessa, mutta asuntolainan saanti ei muodostunut ongelmaksi.

Timo Eskelinen lähtee todennäköisesti viemään lainaprosessia eteenpäin ja toimittaa vaadittavat dokumentit pankkiin. Koronakriisin aiheuttamat haasteet yritystoiminnalle työllistävät ja ovat kuitenkin päällimmäisinä mielessä.

”Toinen tarjouksista on edullinen, mutta prosessi hankaa vastaan”, Eskelinen sanoo.

Maksukyky käy ilmi dokumenteista

Oulun Osuuspankin luottojohtaja Antti Väyrynen kertoo, että yrittäjää kohdellaan samalla tavalla kuin palkansaajaa.

Väyrysen mukaan yrittäjän tulojen arvioinnissa käytetään yleensä yrityksen tilinpäätöstietoja. Jos tilinpäätöksestä on kulunut yli kuusi kuukautta, pyydetään väliajo kirjanpidosta. Lisäksi pyydetään yleensä henkilökohtainen verotuspäätös viimeiseltä verovuodelta.

”Noilla dokumenteilla pystytään todentamaan oikeanlainen tulotaso.”

Palkansaajan tai eläkeläisen tulot tarkistetaan palkkakuitista, verotodistuksesta tai asiakkaan tilitiedoista.

”Meillä on velvollisuus todentaa molempien ryhmien kohdalla, että tulot ovat paikkansapitävät. Toki prosessi on palkansaajan kohdalla nopeampi”, Väyrynen sanoo

Pankkia kiinnostaa kokonaisuus, jos yrittäjällä on useita yrityksiä ja niistä erilaisia tuloja, kuten palkkaa, osinkoja tai yksityisottoja.

Väyrynen sanoo, että OP Ryhmässä luotonanto perustuu asiakkaan riittävään ja todennettuun maksukykyyn. Sitä vaatii myös kuluttajansuojalaki.

”Sekä palkansaajien että yrittäjien maksukyky tarkistetaan yhtä tarkkaan”, Väyrynen tiivistää.

"Sekä palkansaajien että yrittäjien maksu­kyky tarkistetaan yhtä tarkkaan.”
Antti Väyrynen, Oulun OP:n luottojohtaja

Pankki tarkkailee ylivelkaantumista

Pohjanmaan Osuuspankin rahoitusjohtaja Kirsi Valtonen sanoo, että yrittäjän maksukyvyn toteaminen ei ole aina yhtä yksinkertaista kuin palkansaajalla.

On tilanteita, joissa täytyy selvittää, pystyykö yrittäjä nostamaan yrityksestään palkkaa. Näin on esimerkiksi vasta-aloittaneen yrittäjän kohdalla, kun tuloja ei vielä ole.

Valtonen kertoo, että yrittäjältä pyydetään palkkalaskelma, jos sellainen on ja jos yritys maksaa yrittäjälle palkkaa säännöllisesti samoin kuin muillekin työntekijöille.

”Jos yritys on pienempi, pyydetään tilinpäätöstiedot ja kysytään, nostaako yrittäjä palkkaa vai osinkoa vai miten hän saa yrityksestä tuloa.”

Valtonen korostaa, että rahoitustilanteessa pankki on velvollinen selvittämään, mikä on asiakkaan maksukyky ja vakuus, joka tulee lainalle vakuudeksi.

”Ei ole muuta syytä tietää ihmisten elämästä, kuin että varmistetaan maksukyky, ettei rahoiteta asiakasta, joka on jo veloissa. Sehän vaan pahentaisi asiakkaankin tilannetta.”

Viime vuosina viranomaismääräysten johdosta asuntolainojen luotonantoon on tullut kiristystä.

”Tuntuu että yleinen toimintatapa on muuttunut. Enää ei niin säästetä etukäteen ja osteta sitten, kun on säästössä jotain, vaan nyt eletään herkemmin velaksi.”

Valtonen sanoo, että maksukykyä täytyy selvittää tarkemmin ylivelkaantumisen estämiseksi, ja siksi voi tuntua, että pankit syynäävät tarkemmin.

”Ylivelkaantuminen ei ole kenenkään etu, ei ihmisten eikä pankin.”