Mainos

Yri­tys­sa­nee­rauk­seen ha­keu­du­taan yleensä liian myöhään – silloin kon­kurs­si on ainoa ja paras keino

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo, että on vaikea ennustaa kuinka suuri konkurssiaalto odottaa vuoden loppupuolella. ”Mutta on selvää, että konkursseja tulee.”
Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo, että on vaikea ennustaa kuinka suuri konkurssiaalto odottaa vuoden loppupuolella. ”Mutta on selvää, että konkursseja tulee.”
Kuva: Markus Sommers

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasiaoiden päällikön Tiina Toivosen mukaan yrityssaneerausta hakee lähtökohtaisesti velallinen, koska hän haluaa välttää konkurssin. Poikkeuksia on, kuten Stockmannin kohdalla, jossa saneeraus oli velkoja-aloitteinen.

Maksukyvyttömäksi joutunut yrittäjä tutkii asiantuntijoiden avustuksella talouslukuja ja arvioi niiden pohjalta, onko yrityksellä elinkelpoisuutta.

”Jos elinkelpoisuutta ei ole, se on konkurssi. Mutta jos sitä on, niin voidaan tehdä liiketoimintaratkaisuja, joilla yritystä saadaan tervehdytettyä.”

Jos velkojat saavat enemmän maksuja saneerauksessa kuin konkurssissa, siihen voidaan hakeutua.

Seuraavaksi haetaan käräjäoikeuden päätöstä yrityssaneerauksen aloittamiseksi. Jos se hyväksytään ja jos velkojat eivät vastusta, aletaan laatia saneerausohjelmaa. Siinä määritellään saneerauskeinot, esimerkiksi osa veloista annetaan anteeksi, liiketoimintaosia myydään ja henkilöstöä supistetaan.

Maksuton neuvontapalvelu

Maksuohjelman kesto on viidestä seitsemään vuotta. Toivosen mukaan saneerausta ei kannata lähteä hakemaan heppoisin perustein, koska se on yritykselle aika kallis.

”Puhutaan, että alle kymppitonnin ei selviä pienistäkään saneerauksista.”

Yritys-Suomi Talousapu -neuvontapalvelu on pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitettu valtakunnallinen ja maksuton neuvontapalvelu. Siellä autetaan tarkastelemaan talouslukuja ja tehdään arvio saneeraukseen hakemisesta. Saneerauksessa tarvitaan asianajajan apua.

Yrityksen elinmahdollisuuksia voidaan arvioida elinvoimaisuustestillä.

”On valitettavaa, että saneeraukseen hakeudutaan liian myöhään. Yritys voi olla jo siinä jamassa, että konkurssi on yrittäjällekin ainoa ja paras keino, ettei hän velkaannu enempää”, Toivonen arvioi.

Hänen mukaansa yrityssaneeraukseen päässeistä yrityksistä kuitenkin noin puolet ajautuu konkurssiin aika nopeasti.

”Saneeraushakemuksia on kuukausittain reilut sata. Konkurssihakemuksia on kolminkertaisesti eli reilut kolmesataa.”

Koronakriisin aikana helpotuksia

Koronakriisi ei ole aiheuttanut vielä piikkiä tilastoihin. Saneeraushakemuksissa on tapahtunut lievää nousua.

Isot velkojat, kuten verottaja, eläkeyhtiöt ja monet vuokranantajat, ovat sitoutuneet siihen, että koronakriisin vuoksi ne eivät hae yrityksiä konkurssiin vaan ovat antaneet maksuaikaa tai jopa anteeksi osan veloista.

”Tämä periodi loppuu syksyllä ja voidaan arvioida, että konkurssien määrä tulee nousemaan. Kaikki eivät valitettavasti selviä tästä kuivin jaloin.”

Lisäksi konkurssilakia muutettiin väliaikaisesti lokakuun loppuun saakka. Normaalisti velkoja voi hakea yritystä konkurssiin kahdeksassa päivässä, jos se ei ole maksanut laskua. Lakipykälä on haluttu kumota väliaikaisesti ja estää sillä yritysten kassakriisi.

”Vasta vuoden loppupuolella on nähtävissä, edistääkö kriisi konkursseja. Ei pystytä ennustamaan, miten suuri konkurssiaalto on, mutta on selvää, että niitä tulee.”

Yrityssaneeraus on tarkoitettu kaiken kokoisille yrityksille, jopa pienille toiminimiyrityksille.

”Isommille yritykselle se on helpompi, koska se maksaa, on raskas ja edellyttää asiantuntijoiden apua”, Toivonen sanoo.

Novia Finland Oy menetti seitsemän vuotta sitten kolme isoa asiakasta – yrityssaneeraus pelasti kannattavan yrityksen
Novia Finland Oy:n yrityssaneeraus on voiton puolella.
Anna Tilvis
Maksukriisi ja yrityssaneeraus ovat kasvattaneet Lippo Mikolaa johtajana.
Maksukriisi ja yrityssaneeraus ovat kasvattaneet Lippo Mikolaa johtajana.
Kuva: Anna Tilvis

Novia Finland Oy:n yrityssaneeraus on voiton puolella. Se haki saneeraukseen syksyllä 2014, ja maksuohjelma käynnistyi seuraavan vuoden helmikuussa.  

Toimitusjohtaja Lippo Mikola toteaa, että asia tuntuu melkein hoidetulta. Seitsemän vuoden maksuohjelmasta on jäljellä reilut pari vuotta. 

Vaikeudet alkoivat vuonna 2011, kun Novia menetti lyhyessä ajassa kolme isoa asiakasta. Liikevaihdosta putosi pois nopeasti kaksi kolmasosaa. Yritys teki raskaasti tappiota ja joutui seuraavana vuonna taloudellisesti äärimmäisen haasteelliseen tilanteeseen.

Vuonna 2013 yritys teki kuitenkin jo voitollisen tuloksen, mutta edellisen vuoden tappiotaakka alkoi käydä liian raskaaksi ja yhtiölle haettiin saneerausta. 

”Jäljelle jäänyt liiketoiminta oli kannattavaa. Ongelmiin ajautuminen johtui uudesta, yllättävästä tilanteesta. On kysymys siitä, onko liiketoiminta kannattavaa. Jos perusliiketoiminta on kannattamatonta, yrityssaneeraus ei ole oikea ratkaisu. Se vain pitkittää konkurssia”, Mikola sanoo.

Suoja-aika rauhoitti tilanteen

Velkojien enemmistö näki saneerauksen konkurssia parempana vaihtoehtona ja yrityssaneeraus hyväksyttiin.  

Velkojien suoja-ajan Mikola koki helpottavana. Käräjäoikeuden hyväksymispäätöksen jälkeen velkojat eivät saa periä saataviaan. Maksukiellon aikana ei makseta laskuja eikä lyhennetä velkoja.

”Se rauhoitti tilanteen, poisti paniikin ja antoi peliaikaa elokuusta lokakuuhun. Asioita pystyi järjestelemään ja näki, miten ongelmaa voidaan hoitaa. Ehdittiin tehdä rauhassa selkeät laskelmat kannattavuudesta sekä suunnitelman, miten jatketaan eteenpäin.”

Tarvittavat toiminnalliset saneeraukset, kuten toimitilojen supistamiset, lomautukset ja irtisanomiset yritys teki jo ennen saneerausta vuosina 2012 ja 2013.

Mikola arvioi, että yrityksessä ei osattu reagoida riittävän nopeasti laskeneeseen liikevaihtoon.

”Ei supistettu riittävän nopeasti kiinteitä kuluja, vaan velkaannuttiin vahvasti. Pienemmän liikevaihdon katteet eivät riittäneet maksamaan liiketoiminnan kuluja. Velkataakan takia korkokulut olivat valtavat.”

”Uskottiin, että saadaan korvattua menetetyt asiakkaat, mutta niin ei tapahtunut.”

Jos muutos näyttää väliaikaiselta, Mikolan mukaan kannattaa käyttää lomautuksia, ettei velkaannu palkanmaksun takia. 

”Meillä muutos osoittautui pysyväksi. Henkilökuntaa pidettiin palkattuna liian pitkään.”

Yrityssaneerauksella ei imagohaittaa

Maksuohjelman tässä vaiheessa Mikola arvioi, että yrityssaneerauksella pelastettiin kannattavaksi osoittautunut yritys.

”Jälkiviisaana voi sanoa, että olisi ollut viisasta hakea yrityssaneerausta aikaisemmin. Sitä on turha siirtää, jos laskuja, veroja ja muita rästejä alkaa kertyä liikaa. Mitä aikaisemmin sitä hakee, sen helpommin se menee läpi eikä yritys ehdi upota suohon liian syvälle.”  

Mikola ei pidä yrityssaneerausta kielteisenä asiana.

”Siihen saattaa liittyä pelkoja. Meillä ei ole huomattu juuri ollenkaan imagohaittaa. Asiakkaat tai henkilökunta eivät ole hämmästelleet sitä.”

Kriisi ja sitä seurannut saneeraus on kasvattanut Mikolaa johtajana. Aiemmin hänellä ei ollut juurikaan kokemusta kriisijohtamisesta. 

Novian toimiala on myynnin ja markkinoinnin palvelut.