Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen toteaa, että maailmalla tapahtuu suuria muutoksia, joita yrittäjät seuraavat.
”Yrittäjät eivät ole lyöneet hanskoja tiskiin, vaikka yleinen epävarmuus on heikentänyt kysyntää. Keväästä moni saldoluku on parantunut, joten voidaan sanoa, että sopeutumista ”uuteen normaaliin” on tapahtunut. Kustannusten nousua on osittain saatu vietyä hintoihin mukaan, kulukuri ja toiminnan tehostamiset näyttävät purevan. Kannattavuus on myös hieman parantunut. Edelleen yrityksissä on työvoimantarvetta ja alueemme yritykset pyrkivät kasvamaan, joko voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan. Arviot investointien määrästä ovat edelleen tukevasti miinuksella, mutta luku on parempi kuin keväällä”, Kolehmainen analysoi PK-yritysbarometrin tuloksia.
Konkurssihakemusten määrä on noussut. Kuitenkaan vielä Pohjois-Pohjanmaalla ei ole asetettu yrityksiä konkurssiin sen enempää kuin vuonna 2022.
”Vuonna 2022 konkursseja oli yhteensä 140 kappaletta. Tänä vuonna konkursseja on tähän mennessä ollut noin 80”, Kolehmainen kertoo.
Työikäisen väestön määrä on vuoden 2022 jälkeen lähtenyt yllättäen nousuun.
”Syynä tähän on, että työperäinen maahanmuutto on lisääntynyt ja poismuutto on vähentynyt.”
Kolehmainen pitää huolestuttavana sitä, että työnantajayrittäjien määrä on laskussa. Pohjois-Pohjanmaan yritykset ovat kärkikaartia, kun tarkastellaan yritysten menestystä maakunnittain.
”Liikevaihdon kasvussa Pohjois-Pohjanmaa on kolmantena, sijoitetun pääoman tuotossa toisena ja omavaraisuusasteessa viidentenä”, Kolehmainen sanoo.
Yritysrahoituksen tila melko tavallinen
Finnveran aluejohtaja Pasi Vartiainen arvioi tuoreen kyselyn tuloksia yritysrahoituksen kannalta melko tavalliseksi. Yrityksistä 36 prosentilla on ollut tarve hakea rahoitusta, 64 prosentilla ei ole ollut tarvetta.
Kyselyssä 14 prosenttia yrityksistä kertoo, että niillä on ollut maksuvaikeuksia edellisen kolmen kuukauden aikana.
”Se kertoo, että yrityksen taloustilanne on jo aika lailla kireä. Silloin ollaan jonkinasteisissa hankaluuksissa”, Vartiainen sanoo.
Viisi prosenttia rahoitusta hakeneista yrityksistä ei ole saanut rahoitusta. Vartiainen toteaa, että näin kuuluu ollakin.
”Jos yritys ei ole terve eikä maksukykyinen, sen ei kuulukaan saada rahoitusta.”
Finnvera pyrkii löytämään niitä yrityksiä, jotka eivät ole saanet rahoitusta, mutta joiden kuulusi saada sitä, koska ovat elinkelpoisia.
Yleisin syy sille, että rahoitusta ei ole haettu, on rahan korkea hinta. Kireät vakuusvaatimukset on pudonnut kakkossijalle.
Vartiaisen mukaan on totuttu liian halpaan rahan hintaan.
”Tämä on nyt normaali toimintaympäristö, jossa pitäisi pystyä toimimaan”, hän toteaa.
Rahoitusta ei haeta omistajanvaihdoksiin
Vartiaisen huomiota herättää, että vain neljä prosenttia on hakemassa rahoitusta omistajajärjestelyihin. Miten ne aikovat kasvaa, hän kysyy.
”Pk-barometrissä alueemme yritykset kertovat, että niillä on kasvuhalukkuutta. Se on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, mihin tarkoitukseen ne hakevat rahoitusta.”
Rahoituksen hakemisessa on laskeva trendi. Vartiainen pitää sitä huolestuttavana. ”Näin hiljaista ei ole ollut vähään aikaan.”
Finnveran yrityskaupparahoituksen myöntämisissä koko Pohjois-Suomen osalta on nähtävissä laskeva suunta. Yrityskauppojen määrässä ollaan hyvin alhaisella tasolla.
”Meidän tekemä yrityskauppojen rahoitus on romahtanut”, Vartiainen toteaa.
Vartiaisen johtopäätös on, että rahoituskustannusten nousu on kurittanut enemmän Pohjois-Suomessa kuin muualla. Muualla Suomessa omistajanvaihdosten rahoitus ei ole tippunut samalla tavalla.
Finnveran omistajanvaihdoksiin myöntämä rahoitus on vähentynyt pohjoisessa 36 prosenttia. Vartiaisen kysyy, onko alueella uskallusta investoida.
”Suuryritykset investoivat kyllä, mutta uskaltavatko pk-yritykset lähteä samaan kelkkaan?”
Hänen mukaansa alueella on menetystekijöitä, kuten koulutettua työvoimaa ja vihreää energiatuotantoa, joiden varaan kasvua voitaisiin rakentaa.
- Pk-yritysten yleinen suhdannenäkymä on yhä miinuksella. Se on hieman kohentunut viime keväästä.
- Henkilöstön määrän suhteen odotukset ovat myönteiset. Se kertoo, että yrityksiin tarvitaan edelleen uusia työntekijöitä.
- Yritysten odotukset liikevaihdon kasvun suhteen ovat nousseet viime keväästä.
- Odotukset kannattavuuden paranemista ovat kääntyneet pieneen nousuun. Saldoluku on kuitenkin yhä miinuksella, kun se vuosi sitten oli plussan puolella.
- Investoinnit ovat tukevasti miinuksella.
- Alueen yrityksillä on kasvuhalua, ja se on jopa lisääntynyt edellisestä kyselystä.
- Toiminta ulkomailla ja vienti ovat vähäistä. Alueen yritysten rahkeet eivät riitä vientiin.
- Kilpailutilanteen merkitys yrityksen kehittämisen esteenä on kasvanut. Suurimpana kehittämisen esteenä pidetään yleistä taloustilannetta.
Lähde: Syksyn 2023 pk-yritysbarometri Pohjois-Pohjanmaan osalta.