Mainos

Yrit­tä­jä­puo­lueen alue­val­tuu­te­tut Anu Mattila ja Matti Ma­tin­heik­ki kää­ri­vät hihansa – Poh­jois-Po­jan­maan hy­vin­voin­tia­lueen ra­ken­ta­mi­nen on alkanut

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät kannusti yrittäjiä lähtemään ehdolle aluevaaleihin. Yrittäjätaustaisia ehdokkaita saatiin 77 ja heistä aluevaltuustoon valittiin 13. Haastattelimme kahta läpimennyttä jäsenyrityksen edustajaa Anu Mattilaa ja Matti Matinheikkiä.

Anu Mattila kertoi, että hän haluaa aluevaltuutettuna pitää muun muassa Raahen sairaalan puolta.
Anu Mattila kertoi, että hän haluaa aluevaltuutettuna pitää muun muassa Raahen sairaalan puolta.
Kuva: Ester van Dam

Raahelainen yrittäjä Anu Mattila (ps.) sai melkoisen äänisaaliin aluevaaleissa. Mattila on politiikassa tuore kasvo, mutta tunnettu aktiivinen toimija ja yhdistysihminen.

”Minua on pyydetty 30-vuotiaasta lähtien kuntavaaliehdokkaaksi. Viime vaaleissa otin itse yhteyttä perussuomalaisiin ja sanoin, että tulisin ehdokkaaksi.”

Motiivina oli halu vaikuttaa Raahen asioihin. Kuntavaaleissa Mattila oli perussuomalaisten ääniharava ja meni heittämällä läpi. Nyt äänimäärä tuplaantui 756 ääneen.

Mattila lähti aluevaaleihin pitämään maakunnan puolta. Tärkeimpiä asioita hänen listallaan ovat Raahen sairaala ja terveyskeskuksen päivystys.

”Niistä täytyy pitää kiinni. Raahe on alueen toiseksi suurin kaupunki.”

Mattila ei oikein usko, että kauniit puheet toteutuisivat siitä, että jokaiseen kuntaan tulee samanlaiset palvelut. Hän ei usko, että palvelut välttämättä paranevat.

Ei vastakkainasettelulle

Mattila ei asettaisi sotealan yksityisiä yrityksiä ja julkisen puolen palveluja vastakkain. Hän kannattaa yhdessä tekemisen ajatusta.

”Tarvitaan soteyritykset, mutta myös toimiva julkinen puoli. Vaalien alla minua häiritsi, että kaikille luvattiin kaikkea hyvää. Rahaa on käytössä sama määrä kuin ennenkin. Monet muutokset pitää kustantaa erikseen.”

Palveluseteleiden toteutus pitää Mattilan mielestä miettiä tarkasti. Se ei saisi lähteä näivettämään julkisen puolen terveydenhuoltoa.

”Ongelmaksi voi muodostua, että kun palveluseteli annetaan palveluntarjoajalle, on mahdollisuus, että hinnat nousevat sitä myöten kun setelin arvo nousee.”

Mattila saa runsaasti yhteydenottoja sekä tavallisilta ihmisiltä että sosiaali- ja terveysalan työntekijöiltä.

”Yhteydenottoja tulee monta päivässä. Ihmisillä, jotka tekevät sitä työtä, on hätä ja huoli. Yhteydenottoja tulee ympäri maakuntaa sekä hoitajilta että lääkäreiltä. Sieltä tulee tieto, mitä kentällä tapahtuu”, Mattila toteaa.

Matti Matinheikki arvelee, että käytännössä hyvinvointialueen valtuuston työ on aluksi hallinnon organisointia.
Matti Matinheikki arvelee, että käytännössä hyvinvointialueen valtuuston työ on aluksi hallinnon organisointia.
Kuva: Ester van Dam

Hankinnat maakuntaan

OAK Oy:n toimitusjohtaja Matti Matinheikki (kok.) haluaa aluevaltuutettuna vaikuttaa siihen, että hyvinvointialueen hankintoja saataisiin ohjattua maakuntaan.

Matinheikin mukaan tähän asti isot kaupungit ovat olleet alueellisia johtajia. Oulun kaupungin budjetti on vuoteen 2023 asti 1,3 miljardia.

”Nyt hyvinvointialueelle syntyy 1,6 miljardia oleva liikevaihto ja samalla isojen kaupunkien liikevaihto tipahtaa noin puoleen. Aina kun on iso toimija, on linjattava, miten asioita ja palveluita hankitaan.”

Hankinnat ovat yksi keino saada alueen yrittäjille töitä. Ne voivat ohjautua suurille valtakunnallisille tai jopa kansainvälisille yrityksille tai sitten ne voidaan suunnata paikallisille yrityksille.

”Jos pitäisi veikata, niin alihankintapotti tulee liikkumaan 400–500 miljoonan euron puitteissa, mitä hyvinvointialue kilpailuttaa.”

Senioreille lisää palveluja

Matinheikki haluaa vaikuttaa ikääntyneiden ihmisten palveluihin. Kasvava palveluntarve luo mahdollisuutta kehittää yrittäjyyttä.

”Oulussa ikääntyneiden määrä tuplaantuu vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa, että ikääntyneiden palvelutarve kasvaa lyhyessä ajassa. Sitä ei ehkä ole tarpeeksi huomioitu.”

Matinheikki huomauttaa, että entisillä sairaanhoitopiireillä on monia tukitoimintoja, joita ne hoitavat omina toiminaan. Niitä ovat esimerkiksi pesulat ja kiinteistöhuoltoyksiköt.

”Pitäisi miettiä, että jos meillä on toimivat markkinat ja yksityisiä toimijoita, niin kannattaako tällaisten toimintojen olla julkisin voimin tehtyjä.”

Palveluseteliä Matinheikki pitää vielä sloganina ilman sisältöä. Hänen mukaansa ainoa keino käyttää palveluseteliä on, että julkisesti tuotetuilla palveluilla pitäisi olla vaihtoehtoja.

”Pitäisi puhua siitä, miten lisätään palveluntuottajien määrää sillä tavalla, että olisi enemmän yksityisiä ja säätiötyyppisiä toimijoita. Sitten mahdollistettaisiin, että tilaajataho eli hyvinvointialue kehittäisi sellaisen systeemin, että ihminen voisi valita, meneekö entiseen kunnalliseen terveyskeskukseen vai ostaako vastaavan palvelun yksityiseltä puolelta.”

Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuusto
  • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuustossa on 79 valtuutettua.
  • Heistä yrittäjätaustaisia on 13.
  • Eniten yrittäjätaustaisia valtuutettuja on keskustalla, sitten kokoomuksella ja kolmanneksi eniten perussuomalaisilla.
  • Yrittäjien tavoitteena on muun muassa monituottajamalli, jossa palveluja tuottamassa ovat julkinen sektori, yksityiset soteyritykset ja järjestöt.
  • Kustannuslaskentamallin avulla julkisten ja yksityisten tuottajien palveluja voitaisiin verrata samoilla kriteereillä.
  • Pienet soteyritykset tulisi ottaa mukaan tarjoamaan palveluja. Kilpailutusten tulisi olla sellaisia, joissa myös mikro- ja pk-yritykset voivat menestyä.
  • Pienten yritysten tuottamia palveluja tulisi lisätä. Palvelusetelit ja ostopalvelut tulisi ottaa laajasti käyttöön.
  • Alueella toimii yli 2800 sotealan yritystä.