Rikosepäilyt: Haa­pa­jär­ven kär­ki­po­lii­tik­koa epäil­tiin myös tör­keäs­tä vir­ka­ri­kok­ses­ta

Asuntomurrot: Oulussa mur­tau­dut­tiin aamulla oma­ko­ti­ta­loon Kor­ven­ky­läs­sä

Luitko jo tämän: Kem­pe­lees­sä ke­hi­tet­ty deit­ti­so­vel­lus menee suoraan asiaan

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan – tutustu ja hae tästä

Pääkirjoitus

Yli­vel­kaan­tu­nei­den koh­te­lus­sa lyötyä lyödään eikä oi­keu­den­mu­kai­suus aina toteudu

Tarina on tuhansille tuttu: Rahapula on polttava, ja on maksuja, jotka pitää hoitaa. Pikaluottojen riskit ovat tiedossa mutta vaihtoehdot ovat vähissä.

Hakemuksen jälkeen rahat vilahtavat tilille nopeasti, ja akuutti hätä on ohi.

Seuraa kuitenkin pitkä piina: uusia vippejä edellisten hoitamiseksi, kovia korkoja, maksuhäiriömerkintöjä. Lopulta iskee toivottomuus.

Keskiviikon Kaleva kertoi oululaisnaisesta, jolle oli käynyt jokseenkin noin. Tarinan loppu oli kuitenkin onnellinen. Käräjäoikeus päätti viime syksynä, että luoton antajalla ei ole oikeutta periä naiselta enää mitään. Tilille jopa palautui muutamia tuhansia euroja.


Velkaongelmista johtuva maksuhäiriömerkintä voi estää esimerkiksi opintolainan saannin.
Velkaongelmista johtuva maksuhäiriömerkintä voi estää esimerkiksi opintolainan saannin.
Kuva: MARKKU LESKINEN

Ylivelkaantuminen ei läheskään aina ole vain yhden ihmisen ongelma. Suomessa joka kymmenes lapsi elää perheessä, jossa jommallakummalla vanhemmalla on velkaantumisesta johtuva maksuhäiriömerkintä.

Tämä voi näkyä kodin ilmapiirissä tai siinä, mitä lapset voivat harrastaa.

Onneksi velkakierteeseen joutuneilla on auttajia kuten erilaisia tukiryhmiä. Neuvontaa saa myös oikeusaputoimistoista.

Valtakunnallisesti toimiva Takuusäätiö antaa pienlainoja kohtuullisella korolla ja myöntää takauksia pankkilainoihin, joilla kansalainen voi maksaa nipun kalliita pikaluottoja pois.

Oululaisnaisen apuna oli velallisten etuja puolustava lakiasiaintoimisto, joka vaatii velkojia palauttamaan velallisten maksamat kohtuuttomat korot.


Kyseisessä toimistossa työskentelevä varatuomari Olli-Matti Korhonen sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) arvostelevat Kalevan jutussa voimakkaasti velkomisasioiden tuomioistuinkäsittelyä, erityisesti sitä, miten velallisen oikeudet otetaan niissä huomioon.

KKV:n mukaan tuomioistuinten niin sanotuissa summaarisissa käsittelyissä velkaantuneita on tuomittu maksamaan saatavia, joita heillä ei olisi ollut velvollisuutta maksaa.

Kyseisessä menettelyssä velkaantuneen pitäisi itse ilmoittaa oikeudelle, jos häntä ei tulisi velvoittaa maksamaan velkojan vaatimia saatavia, ja perustella kantansa.

Valitettavasti suurin osa velkaantuneista ei kuitenkaan reagoi käsittelyssä olevaan asiaansa mitenkään. Ja niin asia ratkaistaan yleensä yksipuolisesti velkojan vaatimusten mukaisesti.

Tällainen menettely toki keventää oikeusistuinten taakkaa. Esimerkiksi Oulun käräjäoikeuteen pannaan vuosittain vireille lähes 30 000 summaarista velkomusasiaa. Silti menettely kuulostaa erikoiselta. Lain kirjain voi toteutua, mutta ei välttämättä oikeudenmukaisuus.

Hallitusohjelmassa luvataan arvioida mahdollisuus siirtää summaariset velkomisasiat käräjäoikeuksista muille viranomaisille. Jos se mahdollistaisi velallisten paremman kohtelun, muutos on erittäin tervetullut.