Suomalaisissa yliopistoissa on töissä noin sata turkkilaista, jotka ovat erilaisissa työsuhteissa yliopistoihin, arvioi suomalaisia yliopistoja edustava Suomen yliopistot Unifi ry:n puheenjohtaja ja Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki. Suomalaisten yliopistojen rehtorit päättivät Turkin vallankaappausyrityksen jälkeen yhteisistä toimintatavoista, joilla suomalaiset yliopistot lähestyvät turkkilaisia tutkijoitaan.
Esimerkiksi Turun yliopistossa on kartoitettu turkkilaisten työntekijöiden määrä, ja heitä on rehtori Kalervo Väänäsen mukaan noin 20.
– Sovimme, että siinä vaiheessa, kun heidän työsuhteensa loppuvat, niitä ei lopeteta ennen kuin tilanne arvioidaan, Väänänen sanoo.
Tampereen yliopiston rehtori Liisa Laakson mukaan yliopistossa on yksi turkkilainen tutkija, joka on saanut niin sanotun paluukäskyn Turkkiin. Tampereen yliopisto on kirjoittanut tutkijan kotiyliopistoon kirjeen, jossa esitetään perusteita sille, miksi tutkijan työn kannalta olisi perusteltua, että tämä olisi Tampereella. Tampereen yliopistossa työskentelee tutkijoina kolme turkkilaista.
Oulun yliopistossa työskentelee Niinimäen mukaan viisi turkkilaista tutkijaa, eikä rehtorin mukaan kukaan heistä ole saanut paluukäskyä Turkkiin.
Helsingin yliopiston kansainvälisyydestä, yhteiskuntasuhteista ja henkilöstöpolitiikasta vastaavan vararehtori Anna Maurasen mukaan toistaiseksi kukaan yliopiston noin 30:sta turkkilaisesta tutkijasta ei ole raportoinut saaneensa takaisinkutsua.
Tutkijoilla matkustuskieltoa
Helsingin Sanomat kritisoi pääkirjoituksessaan maanantaina suomalaisen yliopistoväen suhtautumista Turkin puhdistuksiin. Tiistaina lehti julkaisi Suomen yliopistot Unifi ry:n vastaväitteen aiheesta. Yhdistys huomautti julkaisseensa pian Turkin vallankaappausyrityksen jälkeen julkilausuman, jossa se tuomitsi Turkin yliopistojen henkilökuntaan kohdistuneet vääryydet.
Turkissa noin 15 000 opetusministeriön työntekijää on erotettu määräajaksi, ja noin 1500 dekaania on pakotettu irtisanoutumaan. Tutkijoille on asetettu matkustuskieltoja. Suomessa myös Journalistiliitto on pyytänyt Suomen hallitusta ilmaisemaan huolensa sanan- ja lehdistönvapauden puolesta Turkissa. Maassa on suljettu 45 sanomalehteä, 23 radiokanavaa, 16 tv-kanavaa, 29 kustantamoa, 15 aikakauslehteä ja kolme uutistoimistoa.
Yliopistolain mukaan suomalaisten yliopistojen on toimittava vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa ja edistettävä tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tätä tehtävää kutsutaan myös yliopistojen kolmanneksi tehtäväksi.
Yliopisto osana yhteiskuntaa
Turkkilaisten tutkijoiden suojelu on Unifi ry:n puheenjohtaja Niinimäen mukaan esimerkki tilanteesta, jossa tiedeyhteisö puolustaa jäsentensä oikeutta yhteiskunnalliseen vuoropuheluun, joka on tärkeä osa kolmatta tehtävää.
– Yliopistojen tehtävä on ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. On tärkeää, että on olemassa yliopisto, joka pystyy tuottamaan tietoa, jota voidaan käyttää päätöksenteossa tai jolla voidaan arvioida kriittisesti jo tehtyjä päätöksiä. Kolmas tehtävä on tätäkin, Niinimäki sanoo.
Kalervo Väänäsen mukaan turkkilaisten tutkijoiden suojelu voidaan tulkita yliopistojen kolmanneksi tehtäväksi, jota kukaan ei odottanut.
– Koulutuksen ja tutkimuksen tekeminen ovat merkittävintä yhteiskunnallista vaikuttavuutta, hän jatkaa.
Liisa Laakso huomauttaa, että tutkijoiden työmahdollisuuksien suojelussa on kyse on myös tieteen ja tutkimuksen edistämisestä. Hänen mukaansa yliopistojen yhteiskunnallista vuorovaikutusta ei saisi pitää pelkästään hyväntekeväisyyttä vaan toimintana, joka koskee yliopistojen ydintä ja sen tukemista.
– Väistämättä tulee mieleen viime vuosisadan kriisejä, joissa tiedemiehiä ja -naisia on vainottu. Kärjistäen voi sanoa, että ne tutkijat ja tiedemiehet, jotka joutuvat vainojen kohteeksi, ovat parhaasta päästä, Laakso sanoo.
