Yli puolet suomalaisista kannattaa onnettomuuspaikan kuvaamisen kieltämistä lailla. Asia selviää Liikenneturvan kyselytutkimuksesta.
Vielä useampi suomalainen tuomitsee onnettomuuspaikalta otettujen kuvien julkaisun sosiaaliseen mediaan. Kolme neljästä pitää toimintaa paheksuttavana.
Pelastusalan ammattilaisia onnettomuuspaikkojen kuvaaminen harmittaa vielä enemmän. Heistä 90 prosenttia olisi valmis rajoittamaan kuvaamista lain keinoin.
– Kuvaaminen ei kuulu onnettomuuspaikalle. Valtaosa kokee, että kuvaaminen ja kuvien jakaminen ei ole hyväksyttävää ja tutkimuksen tulokset antavat aihetta ajatteluun, pohtii Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tomi Rossi.
– Jokainen voi miettiä asiaa omalta kohdaltaan. Haluaisinko tulla kuvatuksi onnettomuuden uhrina? Vastaus on varmasti en.
Ruotsissa onnettomuuspaikan kuvaamisesta tuli rangaistava teko vuonna 2018, Saksassa puolestaan vuonna 2016.
Parhaillaan on käynnissä pelastusalan toimijoiden yhteinen Kuvaa elämää – älä onnettomuuspaikkaa -kampanja, joka pyrkii lisäämään kansalaisten tietoa onnettomuuspaikkojen kuvaamisen ongelmallisuudesta.
– Onnettomuuspaikan kuvaaminen on paitsi epäkunnioittavaa onnettomuuden uhreja kohtaan, myös hengenvaarallista sekä kuvaajalle itselleen että muille tiellä liikkujille, projektipäällikkö Niki Räsänen Suomen Palopäällystöliitosta muistuttaa kampanjan tiedotteessa.
– Lisäksi kuvaaminen vaikeuttaa pelastustyöntekijöiden elintärkeää työtä. Onnettomuustilanteissa puhelinta tulisi käyttää ainoastaan avun hälyttämiseen paikalle.
Tiedotteessa muistutetaan myös, että jokaisella on velvollisuus auttaa onnettomuuden sattuessa kykyjensä mukaan. Valtaosa kyselyyn vastanneista kokee, että he tietävät kuinka toimia onnettomuuspaikalla.
Liikenneturvan tilaamaan kyselyyn vastasi 1005 suomalaista, joista autoilevia oli 81 prosenttia. Tutkimus toteutettiin touko-kesäkuussa.