Miksi aina doping? Miksi näitä vanhoja asioita pitää yhä kaivella?
Siksi, että doping on urheilun syöpä. Jos sen antaa olla rauhassa, se myös kehittyy.
Mutta miksi palata vielä 22 vuoden taakse penkomaan vanhoja?
Siksi, että ihmisellä on elämää urheilu-uran jälkeenkin. Siksi, että doping on aiheuttanut - joko suoraan tai välillisesti - surullisia kohtaloita. Sellaisia, joista ei puhuta muuta kuin huhuillen.
Kun urheilija pärjää, jokainen on valmis antamaan lausuntoja. Kun urheilija jää kiinni dopingista, lausuntoautomaatit häipyvät takavasemmalle..
Vastuu on vaikea asia.
Yleisurheilu on nyt valokeilassa. Tulevat MM-kisat saattavat olla viimeiset Suomessa järjestettävät tämän kokoluokan suurkilpailut.
1983 Helsinki järjesti upeat kisat. 22 vuotta myöhemmin ei ole syytä epäillä, etteikö Suomessa pystyttäisi jälleen samaan.
Maailma on kuitenkin muuttunut. Kun 1983 kukaan urheilija ei jäänyt kiinni dopingista, ei sitä siihen aikaan suuremmin ihmetelty. Jos 2005 kukaan urheilija ei käryä testeissä, herättää se urheilun seuraajissa lähinnä hilpeyttä - ei ylpeyttä puhtaasta urheilusta.
Jos käyttäjistä jäisi kiinni sata prosenttia, olisivat kisat täydelliset.
Se on tietenkin utopiaa.
Yleisurheilu on nyt valokeilassa. Samalla se valo on poissa NHL-jääkiekosta tai muista Pohjois-Amerikan ammattilaissarjoista. Se on poissa myös pyöräilystä ja jalkapallosta.
Näissä lajeissa dopingkuri on edelleen vuosia muita urheilumuotoja - esimerkiksi yleisurheilua - jäljessä.
Älkää uskoko puhtaaseen urheiluun. Älkää myöskään uskoko siihen kliseeseen, että kaikki käyttävät dopingia.
Usko tai älä: kisat alkavat.
KAI NEVALA
kai.nevala@kaleva.fi
