Eduskuntapuolueet vakuuttavat miltei yksimielisesti, että Yle voi kehittää toimintaansa lähivuosina, vaikka siltä leikataan 66 miljoonaa euroa vuoteen 2027 mennessä. Lupaus valtio-omisteisen mediayhtiön tulevaisuudesta kuultiin, kun parlamentaarinen työryhmä esitteli liki vuoden ajan työstämäänsä mietintöä Ylen rahoituksesta ja sen julkisen palvelun tehtävästä.
Julkisen palvelun tehtävän historialliset juuret ulottuvat sadan vuoden taakse, jolloin radioaallot otettiin kaikille kansalaisille suunnatun viestinnän käyttöön. Yhdysvalloissa syntyi kaupallisia mainosrahoitteisia radiokanavia, mutta Englannissa luotiin verovaroin toimiva BBC. Britannian mallin mukaisesti Suomeen perustettiin Yleisradio vuonna 1926.
Yleä on kuvattu eduskunnan radioksi, koska Ylen rahoituksesta päättää eduskunta. Kuten nyt hyväksytyssä Yle-mietinnössä todetaan, poliitikot eivät kuitenkaan puutu Ylen uutissisältöihin. Journalismia Ylessä tekevät alan ammattilaiset itsenäisesti ja riippumattomasti.
Kansalaisten on siis luottaminen Yleen, että se jatkaa kansallisena kulttuuri-instituutiona. Sillä on faktapohjaisen uutis- ja ajankohtaisjournalismin rinnalla esimerkiksi lakisääteinen huoltovarmuustehtävä kriisitilanteissa.
Yle-mietintöön sisältyy Ylen toimintaa ohjaavia vaatimuksia. Yhtiön tulee taata monimuotoinen ja jokaista suomalaista jollakin tavalla tyydyttävä viestintä koko valtakunnassa. Yleä vaaditaan lisäämään ostoja kotimaisilta tuotantoyhtiöiltä.
Yhtiö joutunee rahoitusleikkausten takia pohtimaan tarjontaansa. Yleä seuraavilla kansalaisilla lienee vankkojakin mielipiteitä siitä, millaisia ohjelmia pitäisi lisätä tai mitä joutaisi karsia. Kaikkien kansalaisten etu on, että tarjonta jatkuu laadukkaana, sivistävänä ja ymmärrystä lisäävänä, mutta myös viihdyttävänä.
Ylen rahoitusta on valtion taloustilanteessa perusteltua leikata. Kokoomus ja etenkin perussuomalaiset olisivat karsineet huomattavasti kovemmalla kädellä. On kuitenkin jo arvo sinänsä saavuttaa parlamentaarinen kompromissi, jonka myös vihreät ja vasemmistoliitto lopulta hyväksyivät.
Työryhmän vaatimuksesta Ylen tulee tehdä yhteistyötä mainos- ja tilausmaksuilla rahoitetun yksityisomisteisen median kanssa etenkin digitaalisessa osaamisessa. Ylen ja kaupallisen median toimintarajoja koetellaan nyt, sillä media-alan yritysten etujärjestö Medialiitto kanteli Euroopan komissiolle Ylen tekstimuotoisista verkkoartikkeleista, joita Ylen katsotaan tuottavan valtiontuella ja kilpailua vääristävästi. Niiden ei katsota olevan EU-sääntelyn ja yleisradiolain mukaista liikkuvan kuvan tai äänen julkaisemista.
Verovaroin rahoitettu Yle ei saa haitata kaupallisen median toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan tiedon huoltovarmuus, sananvapaus ja demokratia tarvitsevat vahvaa paikallista ja alueellista lehdistöä. Mediamarkkinoiden toimivuudelle on elintärkeää, että Yle keskittyy ensi sijassa julkisen palvelun ydintoimintaansa eli sellaiseen mediatarjontaan, jota ei synny ilman julkista valtion tukea.