Mainos

Yk­sin­yrit­tä­jien ko­ro­na­tu­kea jäi Oulussa käyt­tä­mät­tä 60 pro­sent­tia – mitä 4,3 mil­joo­nal­le eurolle nyt ta­pah­tuu?

Yksinyrittäjien korona­tukea on Oulussa käytetty vajaat 40 prosenttia. Kaiken kaikkiaan Business Oululla oli valtuudet jakaa yksinyrittäjätukea 6,8 miljoonaa euroa. Summasta on myönnetty tukena 2,5 miljoonaa euroa. Mitä lopuille 4,3 miljoonalle eurolle pitäisi tehdä?

Juha Ala-Mursula sanoo, että eri kaupungeilla on erilaisia ehdotuksia siitä, mihin käyttämättä jääneet, yksinyrittäjien tukeen budjetoidut rahat tulisi käyttää.
Juha Ala-Mursula sanoo, että eri kaupungeilla on erilaisia ehdotuksia siitä, mihin käyttämättä jääneet, yksinyrittäjien tukeen budjetoidut rahat tulisi käyttää.
Kuva: Anna Tilvis

Kertakorvauksena maksettavan 2000 euron yksinyrittäjätuen hakuaika päättyi syyskuun lopussa. Tilanne on hyvin samankaltainen koko maassa, ja tukea on jäänyt käyttämättä kaikkialla.

Ajankohtainen kysymys on, mitä yksinyrittäjien tukeen budjetoiduille loppurahoille tapahtuu. Isoilla niin sanotuilla kuutoskaupungeilla on ollut keskusteluja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa tuen jatkokäytöstä

Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula kertoo, että useat kaupungit yhdessä ovat ehdottaneet, miten jäljelle jääneiden rahojen kanssa voisi toimia, mutta päätöksen tekee työ- ja elinkeinoministeriö.

”Rahoille on ehdotettu monta eri käyttötarkoitusta. Meillä on toimialoja, jotka tarvitsisivat edelleenkin tukea. Jotkut toimialat ovat toipuneet, mutta osa kärsii vielä kriisistä ja sen seurauksista.”

Ala-Mursulan mukaan eri kaupungit ehdottavat eri asioita. On ehdotettu muun muassa, että tukea kohdennettaisiin hankalassa tilanteessa oleville toimialoille, yrittäjien jaksamiseen, konkurssineuvontaan tai konkurssista selviämiseen tai jopa riskirahastoon.

”Pyritään hyödyntämään rahat maksimaalisesti, mutta sekin pelko on, että ministeriö pyytää palauttamaan käyttämättömät rahat.”

Ala-Mursulan oma näkemys on, että rahat tulisi kohdentaa yksinyrittäjille. Hänen mukaansa tarve on siellä suurin.

Pienituloiset ilman yksinyrittäjätukea

Palvelupäällikkö Jarmo Lauronen Business Oulusta kertoo, että tuen hakijoita ei ole ollut enempää.

”Kysyntää ei ole ollut enempää. Meillä oli kampanja, jossa tuen hakemisesta pyrittiin tiedottamaan tilitoimistojen kautta. Ne kertoivat tuesta asiakkailleen ja näin saatiinkin lisäpiikki hakemuksiin.”

Kaikki hakijat eivät täyttäneet tuen kriteerejä. Ehtona oli muun muassa, että liikevaihto on tippunut koronan takia 30 prosenttia.

”On käynyt selville, että monet yksinyrittäjät ovat hyvin pienellä toimeentulolla. Jos veroton liikevaihto ei ylitä vuodessa 20 000 euroa ja jos yrittäjä ei ole yrittäjien eläkevakuutuksen piirissä, yrittäjä putoaa pois tuen piiristä.”

Lauronen arvelee, että jonkin verran on yrittäjiä, jotka olisivat täyttäneet hakukriteerit, mutta jostain syystä eivät halunneet hakea tukea.

”Ehkä tullaan jotenkuten toimeen. Ehkä ei haluta näyttää, että on saatu tukea. Tiedothan ovat julkisia.”

Lauronen summaa koronakriisin vaikutuksia:

”Monien erikoiskaupan liikkeiden ja tiettyjen palvelualan yritysten liikevaihto pysähtyi lähes kokonaan maaliskuun lopussa ja huhtikuussa. Noilla aloilla ja ravintola-alalla toiminta lähti osittain käyntiin kesä- ja heinäkuussa. Nyt yrittäjät sanovat, että liiketoiminta on kohtuullista ja osalla jopa samalla tasolla kuin ennen koronaa.”

Joillakin toimialoilla, kuten tapahtumajärjestämisessä, kulttuurialalla, esiintyvien taiteilijoiden kohdalla sekä matkustamiseen ja majoittumiseen liittyvissä toiminnoissa, tilanne on haastava.

”Tilanne on hyvin vaikea näillä yrittäjillä”, Lauronen arvioi.