Yksi ynnä yksi on kaksi Oulun Myl­ly­ojal­la – ko­din­hoi­to­huo­neen osuus apu­ti­lois­ta on suuri

Uuden omakotitalon saaminen valmiille pientaloalueelle, esimerkiksi Myllyojalla, vaatii useimmiten joko aiemman rakennuskannan purkamista tai pienen onnenkantamoisen.

-
Kuva: Puroila Oy

Soratie 26. Puroila Oy. Suunnittelu Arkkijussi Oy. Talo A, 4h+k+s, 106 neliötä. Mh. 289 000 euroa.

Uuden omakotitalon saaminen valmiille pientaloalueelle, kuten esimerkiksi tämänkertaiselle kohdealueelle Myllyojalla, vaatii useimmiten joko aiemman rakennuskannan purkamista tai pienen onnenkantamoisen.

Nyt mahdollisuutta tarjotaan peräti kahdelle perheelle, sillä eri puolelle Oulua nousseista erillistaloyhtiöistä tunnettu Puroila rakentaa kaksi yksitasoista omakotitaloa Soratien varrelle. Niiden olisi tarkoitus olla muuttovalmiita tämän vuoden elokuussa.

Viimeisimmät uutiset uudenkarheista asunnoista Myllyojalla kuultiin vain pari vuotta takaperin, kun lähiön liikekeskuksen ympäristöä myllättiin uusilla kerrostaloilla. Soratien kohteesta liikekeskukseen on matkaa tuskin kivenheitto, joten ainakin tarpeellisimmat palvelut kirjasto, terveyskeskus, koulu sekä päiväkoti mukaan luettuina ovat lähellä.

Myllyojan pientaloalue on sodan jälkeiseen tapaan melko väljäksi kaavoitettu ja tontit ovat suuria. Se tarjoaa mahdollisuuden tiivistää aluetta rakentamalla toinen talo tontille, koska rakennusoikeutta on usein jäljellä.

Nyt rakennettavat kaksi taloa ovat esimerkki tämänkaltaisesta toiminnasta. Pitkänomaista, lyhyemmiltä sivuiltaan Soratiehen ja Koivumaanpuistoon rajautuvaa tonttia ei siis ole jaettu, vaikka molemmilla rakennuksilla onkin oma osuutensa pihasta.

-
Kuva: Puroila Oy

Katua lähemmäksi sijoittuva talo on 106-neliöinen 4h+k+s ja toinen yhtä huonetta ja 19 neliötä suurempi. Ulkoisessa ilmeessä on selviä viittauksia suunnittelijan aiempaan tuotantoon: talot ovat vaalean sävyisiä, puuverhottuja ja harjakattoisia – ja ainakin kaksi viimeistä ominaisuutta pyrkivät kytkemään ne osaksi myös tämän alueen aiempaa rakennuskantaa. 

Pienemmässä talossa on kaksi erillistä sisäänkäyntiä, joista toinen on niin sanottu arkieteinen. Siihen saa ainakin yhdelle seinälle helposti lisäsäilytystilaa ulkovaatteille ja käynti on sopivasti suoraan autokatoksesta. Tilaan on yhdistetty myös talotekniikkaa.

Keittiössä on ikkuna, mutta pimeään autokatokseen suunnattuna luonnonvaloa ei juuri taida olla tarjolla.

Asunnon perusvarusteluun kuuluu myös takka, jonka paikka tosin on tässä asunnossa hieman outo oleskelutiloihin nähden.

Pienemmistä makuuhuoneista vain toiseen mahtuu sievästi ja ongelmitta työpöytä sängyn lisäksi, eikä pienen lisäleveyden järjestäminen huoneeseen olisi varmasti tuottanut kovinkaan paljon tuskaa.

Kylpyhuoneen olisi voinut suunnitella väljemminkin, varsinkin jos on tarkoitus, että koko perhe saunoo samaan aikaan. Kodinhoitohuoneen osuus aputiloista on kuitenkin valtava – se ei välttämättä monilapsisessa perheessä ole huono asia, mutta tilojen kokojen suhde on silti pohtimisen arvoinen asia.

Yleensä näin tiiviisti rakennetuissa taloissa aukotuksen sijoittelussa on pyritty turvaamaan myös naapurin yksityisyys. Tässä kohteessa se ei aivan onnistu, sillä yksi suuremman talon makuuhuoneiden ikkunoista avautuu nyt todella ikävästi käytännössä tämän naapurin oleskelualueelle.

Mutta oltaisiinko tämä voitu suunnitelmaa pyörittelemällä välttää, se on jo toinen tarina.