Hyökkäämällä Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 Venäjän presidentti Vladimir Putin aloitti täysimittaisen sodan, jossa on kuollut kymmeniätuhansia ihmisiä, tuhoutunut kaupunkeja ja romahdutettu maan talous.
Vuosi sodan alkamisen jälkeen sodan kustannukset ovat kaikilla mittareilla valtavat.
Sodan uhrit
Helmikuun puolivälissä norjalaisarvioiden mukaan sodassa oli haavoittunut ja kuollut 180 000 venäläissotilasta ja 100 000 ukrainalaissotilasta. Muut länsilähteet ovat laskeneet kuolleiden ja haavoittuneiden määräksi 150 000 kummallakin puolella.
Sotilaallisten tappioiden lisäksi sodassa on kuollut Ukrainan mukaan ainakin 20 000 ukrainalaissiviiliä. Länsilähteiden arviot puolestaan ovat korkeammat, noin 30 000–40 000 kuollutta. Ukrainan viranomaisten mukaan ainakin 400 lasta on tapettu.
Sotarikokset
Euroopan unionin oikeuskomissaari Didier Reynders sanoo, että sodan aikana on raportoitu noin 65 000 epäiltyä sotarikosta. YK:n tutkijat ovat syyttäneet Venäjää laajamittaisista sotarikoksista, kuten pommituksista, teloituksista, kidutuksista ja kammottavasta seksuaalisesta väkivallasta.
Ukraina syyttää Venäjän pakolla lähettäneen yli 16 000 lasta Venäjälle tai Venäjän tukemien separatistien hallitsemille alueille.
Muutamat kansalaisjärjestöt ovat arvostelleet Ukrainaa venäläisten sotavankien oikeuksien rikkomisesta, tosin huomattavasti pienemmässä mittakaavassa.
Kolhittu talous
Maailmanpankki arvioi lokakuussa, että Ukrainan talous supistuu vuoden 2022 aikana yli kolmanneksella.
Taloustieteeseen keskittynyt kiovalaisyliopisto KSE arvioi tammikuussa, että sodan tuhoaman infran korjaaminen maksaisi yli 128 miljardia euroa. Viljan ja auringonkukkaöljyn viennistä tunnetun Ukrainan maataloussektorin kerrottiin marraskuussa kärsineen sodan vuoksi yli 31 miljardin euron menetykset
Maailmanpankin varapääjohtaja Anna Bjerde arvioi joulukuussa itävaltalaisen Die Presse -lehden haastattelussa Ukrainan jälleenrakennuksen kustannusten nousevan 500–600 miljardiin.
Miljoonia pakolaisia
YK:n pakolaisjärjestön mukaan yli kahdeksan miljoonaa ukrainalaista on paennut Ukrainasta sodan alettua. Pakolaiskriisi on Euroopan mittavin sitten toisen maailmansodan.
Suurin osa, yli 1,5 miljoonaa ihmistä, majailee naapurimaassa Puolassa.
Yli viisi miljoonaa ihmistä elää maan sisäisinä pakolaisina.
Venäjän hallinnon mukaan viisi miljoonaa ukrainalaista on hakenut turvaa Venäjältä. Ukraina sanoo, että kyse on Venäjän tekemistä pakkoevakuoinneista.
Länsimainen sotilasapu
Ukraina on toistuvasti pyytänyt länsimaisilta liittolaisiltaan nykyaikaisia aseita aina ilmapuolustusjärjestelmistä raskaisiin panssarivaunuihin. Aluksi länsimaat olivat vastahakoisia ottamaan merkittävää roolia välttääkseen suorat kiistat lännen ja ydinasevaltio Venäjän välillä, mutta hiljalleen ne ovat suostuneet moniin Ukrainan pyyntöihin.
Esimerkiksi Yhdysvallat on toimittanut Himars-raketinheitinjärjestelmiä. Asiantuntijoiden mukaan järjestelmät auttoivat tilanteen kääntämisessä Ukrainan eduksi sekä Harkovassa että Hersonissa viime syksynä.
Saksalaisen taloustutkimusinstituutti IfW:n mukaan Ukrainan liittolaiset olivat marraskuuhun mennessä luvanneet yli 37 miljardin euron edestä sotilasapua. Summassa eivät ole mukana esimerkiksi alkuvuodesta Yhdysvaltojen, Kanadan ja monien Euroopan maiden lupaamat taistelupanssarivaunut.