Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Yh­teis­kun­taa ei voi johtaa kuin yri­tys­tä

Yhdysvaltain välivaalit muistuttavat meitä yhdestä demokratian tärkeimmästä periaatteesta: ihmisillä on oltava mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa yhteiskunnassa he elävät. Demokratia on näyttänyt voimansa. Suurten poliittisten linjojen rinnalla ihmisille merkitsevät myös aivan tavalliset asiat: oma asuinalue, arjen turvallisuus, palvelut, koulutus ja mahdollisuus hyvään elämään.

Lopulta kyse on siitä, millaisia arvoja haluamme yhteiskunnassamme vaalia ja miten kohtelemme toisiamme.

Valtiota ja yhteiskuntaa ei voi johtaa kuin yritystä. Yrityksen tehtävänä on tuottaa voittoa ja huolehtia kannattavuudestaan. Valtion tehtävä on paljon laajempi. Sen velvollisuus on turvata kansalaisten oikeudet, turvallisuus, terveys, koulutus ja hyvinvointi. Kaikkea ei voi mitata rahassa, eikä kaikkea pidäkään.

Koulutus on yksi tärkeimmistä investoinneista tulevaisuuteen. Sivistys antaa ihmisille kykyä ymmärtää historiaa, arvioida tietoa ja erottaa luotettava uutinen väärästä tiedosta. Se auttaa myös ymmärtämään toisia ihmisiä ja näkemään asioita oman elämänpiirin ulkopuolelta. Sivistynyt yhteiskunta ei synny itsestään, vaan sitä rakennetaan sukupolvi toisensa jälkeen.

Kaikkea ei voi mitata rahassa, eikä kaikkea pidäkään.

Minusta sivistyneen yhteiskunnan mittari on myös se, miten se kohtelee heikoimmassa asemassa olevia. Sairaita, vanhuksia, lapsia ja niitä, jotka eivät itse pysty pitämään puoliaan. Meidän arvopohjaamme ei pitäisi kuulua se, että heidät unohdetaan silloin, kun taloudessa on vaikeaa.

Monet heistä ovat rakentaneet tämän maan, maksaneet veronsa ja tehneet oman osansa yhteisen hyvän eteen. Nyt on meidän vuoromme pitää huolta heistä. Tämä maksaa. Sen kuuluukin maksaa.

Vastuullinen taloudenpito on tärkeää, mutta säästöjen rinnalla on nähtävä myös niiden inhimillinen hinta. Yhteiskunnan onnistumista ei voi mitata ainoastaan taseella tai tilinpäätöksellä.

Lopulta tärkein kysymys ei ole se, kuinka paljon yhteiskunta pystyy säästämään, vaan se, millaisen yhteiskunnan haluamme jättää seuraaville sukupolville.

Minä haluan elää maassa, jossa ketään ei jätetä.

Harri Minkkinen

pelastaja, kirjailija, alue- ja kaupunginvaltuutettu (sd.), Oulu