Työllisyyden parantaminen on yksi yhteiskunnan keskeisimmistä haasteista, joka vaikuttaa suoraan ihmisten elämään ja talouden terveyteen. Tästä syystä työllisyyden parantamisen eteen on tehtävä kaikki mahdollinen.
Työllistäminenkään ei innosta. Kahden viime vuoden aikana Suomesta on hävinnyt 10 000 työllistävää yritystä. Suunta tältäkin osin on väärä. Olemme melko oudossa tilanteessa, kun työllistämisen estää joko se, että yritys ei uskalla työllistää tai sitten yritykset eivät saa haluamaansa työvoimaa.
Lainsäädännöllä voidaan helpottaa työllistämistä. Lakien on oltava joustavia ja ajan tarpeisiin mukautuvia. Suomessa olemme jääneet kilpailijamaitamme jälkeen molemmissa. Nyt helpotuksia työllistämiseen on hallitusohjelmaan kirjattu ja ne on kyllä syytä saada myös toteutettua.
Uskallukseen työllistää vaikuttaa moni seikka. Väärän henkilön palkkaaminen tulee yritykselle kalliiksi. Tältä osin hallitusohjelmassa löytyy ratkaisuja työllistämisen helpottamiseen kuten määräaikaisten työsuhteiden helpottaminen, paikallisen sopimisen salliminen ja henkilökohtaisen irtisanomisperusteen helpottaminen. Nykylainsäädäntö on tällä hetkellä melkoinen työllisyyden jarru.
Osaavan työvoiman saanti on avainasemassa, jotta yritys voi kasvaa ja toimia. Nyt kun syntyvyys on järkyttävän alhainen eikä muutosta kasvulle uskalleta edes ennustaa emme pysty tulevaisuudessa mitenkään vastaamaan yritysten työvoimatarpeisiin, ellei työperäistä maahanmuuttoa edistetä määrätietoisesti.
Työttömiäkin on liikaa. Valitettavasti on kuitenkin ihan relevantti peruste työttömälle olla menemättä töihin, jos kannustinloukut tekevät kotona olemisen kannattavammaksi. Turha siinä on työtöntä syyllistää. On melkoinen karhunpalvelus ihmisille ja koko yhteiskunnalle, että kotiin jääminen voi tänä päivänä olla kannattavampaa kuin työntekeminen. Meillä ei ole edes varaa tällaiseen kotireservin ylläpitämiseen.
Osaavan työvoiman saantia tukee myös kannustava ja yksilöllinen koulutus, joka tunnistaa työelämän tarpeet. Te24 uudistus on tulossa. Toivoisi että tässä uudistuksessa yhteistyö yritysten kanssa olisi erityisen tiivistä, jotta jatkossa osaamisen puutteet väistyvät ja päästäisiin joustavasti työnmakuun ja töihin. Yrittäjät ovat esimerkiksi havainneet, että substanssiosaamisen lisäksi vuorovaikutustaitoihin pitäisi koulutusjärjestelmässä panostaa ihan eri tavalla.
Yksi yrittäjä kertoi, että hän lähti yrittäjäksi, koska halusi itse päättää kenen kanssa tekee töitä. Hän kertoi myös, että vaikka monia erilaisia tilanteita tulee työpaikalla aina, niin päällimmäinen tunne työyhteisössä pitää olla tyytyväisyys. Tutkimusten mukaan pk-yrityksissä on hyvä olla töissä.
Se, että ihmisten ei kannata mennä töihin ja yritysten ei kannata työllistää, on vastaan kaikkea hyvää mitä elämällä on meille tarjota.