Yh­teis­au­toi­luun he­rä­tään Suo­mes­sa hi­taas­ti

Yhteisautoilun kasvu Suomessa on ollut kymmenen prosentin vuosiluokkaa kun esimerkiksi Ruotsissa kasvua on ollut 44-48 prosenttia vuodessa. Suomessa kasvu on siis aika huonoa, kertoo City Car Clubin, CCC:n, kehitysjohtaja Kimmo Laine.

Uusi ajattelutapa. Yhteiskäyttöautoja on tällä hetkellä Suomessa vain pääkaupunkiseudulla, mutta kehitysjohtaja Kimmo Laine pitää palvelun laajenemista muuallekin Suomeen mahdollisena.
Uusi ajattelutapa. Yhteiskäyttöautoja on tällä hetkellä Suomessa vain pääkaupunkiseudulla, mutta kehitysjohtaja Kimmo Laine pitää palvelun laajenemista muuallekin Suomeen mahdollisena.
Kuva: COM.PIC/MAURI RATILAINEN

Yhteisautoilun kasvu Suomessa on ollut kymmenen prosentin vuosiluokkaa kun esimerkiksi Ruotsissa kasvua on ollut 44-48 prosenttia vuodessa. Suomessa kasvu on siis aika huonoa, kertoo City Car Clubin, CCC:n, kehitysjohtaja Kimmo Laine.

Laine tietää syyn laimeaan innostukseen firman kotimaassa: "Suomessa viranomaiset ovat yhteisautoilusta tiedottamisessa erittäin passiivisia, Ruotsissa tämä aihe on lähes joka päivä jonkin lehden palstalla."

Yhteiskäyttöautot ovat maailmalla suosittuja. Käyttökustannusten lisäksi ratkaiseva tekijä trendin yleistymisessä on ympäristöystävällinen näkökulma.

Klubin jäsenillä on kuukausi- ja käyttömaksua vastaan oikeus käyttää mitä tahansa klubin autoa.

"Klubilla on erilaisia autoja asiakkaiden tarpeisiin pienestä henkilöautosta yhdeksän hengen minibussiin ja pakettiautoon saakka. Jäsenillä on oikeus käyttää minkä tahansa kokoluokan autoa mistä tahansa noutopisteestä", Laine kertoo.



Ehkä joskus
Ouluunkin


Suomessa ja Ruotsissa on yhteensä noin 120 pistettä mistä autoja on saatavilla. Jäseninä on niin yksityishenkilöitä kuin yrityksiäkin. Noin 55 prosenttia asiakkaista on yrityskäyttäjiä ja 45 prosenttia yksityishenkilöitä.

CCC on tutkinut mahdollisuuksia laajentaa toimintaa myös muualle Suomeen. Potentiaalisia toimialueita olisivat ainakin Turku, Tampere, Lahti ja Oulu. "Maailmalta ei kylläkään ole hyviä kokemuksia alle puolen miljoonan asukkaan talousalueista", Laine muistuttaa.

"Esimerkiksi Oulu on kuitenkin tutkimisen arvoinen alue. Mutta liikkeellelähtö ilman kaupungin mukaan tuloa vähintään henkisellä tasolla ei kuitenkaan ole mahdollista."

Laineen mielestä Oulussa on riittävän tiiviitä taajamia palvelun perustamiseksi.

"Ruotsista on hyviä kokemuksia myös ihan omakotialueilla olevista pisteistä. Tällaisillakin alueilla voi toimia, jos riittävän moni käyttää palvelua esimerkiksi kakkosautona"



Autoa tarvitaan
vapaa-aikana


Syitä olla hankkimatta omaa ajoneuvoa ovat muun muassa keskusta-alueen parkkiongelmat ja auton vähäinen käyttöaste.

Lähes kaikki yhteisautoa käyttävät asiakkaat ovat sellaisia, jotka eivät käytä autoa työmatkalla.

"Yhteiskäyttöautoilla käydään harrastamassa, esimerkiksi ratsastamassa, golfaamassa tai sukeltamassa. Näihin on yleensä huonot julkiset liikenneyhteydet ja harrastuksiin tarvitaan tilaa vieviä tarvikkeita. Viikonloppuisin käydään mummolassa. Kaupassa käydään ehkä pari kertaa kuukaudessa massaostoksilla."

Erityisen kiireistä aikaa varauskeskuksessa ovat vuodenvaihteen juhlapyhät, jolloin sukuloidaan ja kuljetetaan suuria määriä tavaroita.

Autoilla voi myös ajaa muualla Suomessa ja klubin luvalla myös ulkomailla.

Auton voi halutessaan palauttaa myös muuhun kuin noutopaikkaan, mutta se on ilmoitettava jo varausta tehtäessä.

Joissakin autoissa on myös mahdollisuus kuljettaa lemmikkieläimiä. Lasten turvaistuimet on oltava jäsenellä omasta takaa.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä