Sisäministeriön poliittinen johto on pyrkinyt estämään pakolaisten valintaa muslimimaista ja näin ohjeistaessaan syrjinyt. Näin sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu tuoreessa kannanotossaan.
Tapauksessa on kyse tämän vuoden pakolaiskiintiön sisällöstä, jota valmisteltiin ja josta päätettiin viime vuonna. Sisäministereinä toimivat tuolloin Mari Rantanen (ps.) ja häntä sijaistanut Lulu Ranne (ps.).
Suomi ottaa vuosittain 500 kiintiöpakolaista. Joka vuosi hallitus linjaa, kuinka paljon kiintiöpakolaisia otetaan kustakin maasta ja ryhmästä.
Valtuutetun mukaan poliittinen johto, eli ministeri tai hänen avustajansa, ohjeisti virkakuntaa kohdistamaan kiintiön erityisesti kristittyihin pakolaisiin.
Johto halusi painottaa muslimienemmistöisten afganistanilaisten ja syyrialaisten sijaan kongolaisten ja venezuelalaisten valintaa. Tämä oli vastoin YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n ehdotusta ja aiempien vuosien käytäntöä.
Valtuutetun mukaan valmistelu on siis sisältänyt perustuslaissa ja yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää.
Kysymys kristityistä vahvasti esillä
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman sanoo STT:lle, että poliittinen ohjaus on ollut varsin voimakasta. Hänen mukaansa toive kristityistä pakolaisista näkyy valmistelusta toimitetuissa materiaaleissa.
Stenman sanoo tiedossa olevan, että afganistanilaisia ja syyrialaisia pakolaisia on paljon ja heidän uudelleensijoittamisen tarpeensa on ollut suuri. Erityisiä perusteita esimerkiksi venezuelalaisten vahvaan painottamiseen ei ole ilmennyt. Venezuelasta ei ole aiemmin tullut Suomeen kiintiöpakolaisia.
Valtuutetun selvityksessä ilmeni, että esimerkiksi valmistelussa mukana olleet edustajat muista ministeriöistä suhtautuivat muutosehdotuksiin kriittisesti.
Valtuutetun huomion herätti myös virkamiestyöryhmälle laadittu esitys, jonka mukaan poliittisen johdon "preferensseihin" kuuluivat muun muassa kristityt pakolaiset.
Ministeriöstä on perusteltu, että kyse oli halusta painottaa syyrialaisten valinnassa uskonnollisia vähemmistöjä eli esimerkiksi kristittyjä ja jesidejä. Valtuutettu ei pitänyt väitettä uskottavana.
Stenman lisäksi huomauttaa, että vähemmistöistä esillä ovat olleet vain kristityt.
Perussuomalaisilla "avointa islamofobiaa"
Valtuutetun kannanotossa mainitaan myös perussuomalaisen puolueen tavoitteet ja "avoin islamofobia". Valtuutetun mielestä ministerin ja erityisavustajan toiminta vaikuttaa johdonmukaiselta suhteessa niihin.
Valtuutettu viittaa perussuomalaisten maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan vuodelta 2023. Siinä sanotaan pakolaiskiintiöstä muun muassa, että se "voidaan lakkauttaa porrastetusti, jolloin kiintiöön tulee valita vainottuja kristittyjä ja muita kotoutumisennusteeltaan positiivisia ryhmiä".
Samassa ohjelmassa on valtuutetun mukaan islamofobiaa. Siinä todetaan esimerkiksi, että monet kotouttamisen ongelmat liittyvät islamilaiseen kulttuurivaikutukseen ja että islamilainen traditio on ristiriidassa suomalaisen kristillisen ja humanistisen perinnön kanssa.
Oikeuskansleri arvioi asiaa
Valtuutettu on toimittanut kannanottonsa hallituksen ja presidentin toiminnan lainmukaisuutta valvovalle oikeuskanslerille. Oikeuskanslerinvirastosta kerrotaan STT:lle, että asiaa arvioidaan rauhassa eikä oikeuskansleri Tuomas Pöysti kommentoi asiaa tässä vaiheessa.
Sisäministeriön viestinnästä kommentoidaan STT:lle sähköpostitse, että ministeriö on saanut valtuutetun kannanoton torstaina ja tutustuu siihen rauhassa.
Ministeri Mari Rantanen tai ministeriön kansliapäällikkö Matti Sarasmaa eivät kommentoi asiaa STT:lle.