Tilaajille

Vuoden Pro­fes­so­rik­si va­li­tus­ta Anssi Paa­sis­ta piti tulla ur­hei­li­ja eikä tie­teen­te­ki­jä, mutta maan­tie­de imaisi hänet to­taa­li­ses­ti mu­kaan­sa: "Ur­hei­lu loppui, mutta vauhti jäi päälle"

Anssi Paasi on viihtynyt maantieteen professorina Oulun yliopistossa jo yli 30 vuotta.

Professoriliitto nimesi Anssi Paasin Vuoden Professoriksi pari viikkoa sitten. Paasi kertoo pitävänsä ammattiliiton tunnustusta yhtenä uransa tärkeimmistä merkkipaaluista. Maantieteen professori Anssi Paasin alaa on alueiden ja rajojen tutkimus, ja hän on ollut tutkimuksessaan pääjoukkoa edellä. 1990-luvun vaihteessa Paasi pääsi todistamaan sitä, miten rajaseudun ihmiset kokivat Neuvostoliiton romahduksen. Tällä vuosituhannella rajatutkimuksesta on tullut poikkitieteellinen kenttä, joka kiinnostaa monia eri tieteenaloja.
Professoriliitto nimesi Anssi Paasin Vuoden Professoriksi pari viikkoa sitten. Paasi kertoo pitävänsä ammattiliiton tunnustusta yhtenä uransa tärkeimmistä merkkipaaluista.
Professoriliitto nimesi Anssi Paasin Vuoden Professoriksi pari viikkoa sitten. Paasi kertoo pitävänsä ammattiliiton tunnustusta yhtenä uransa tärkeimmistä merkkipaaluista.
Kuva: Jukka Leinonen

Anssi Paasi on viihtynyt maantieteen professorina Oulun yliopistossa jo yli 30 vuotta.

Joskus voi käydä niinkin, että kun ihmisestä tehdään valitus, hän ilahtuu.

Näin kävi Anssi Paasille keväällä 1989. Joensuun yliopistossa pari vuotta aiemmin väitellyt päälle kolmikymppinen tutkija haki Oulun yliopiston luonnontieteellisessä tiedekunnassa avoinna ollutta maantieteen professuuria. Ehdollepanovaiheessa hänet asetettiin ykkössijalle. Muutama kilpahakija valitti: Paasihan oli yhteiskuntatieteilijä.