VTV:n ra­port­te­ja on Il­ta­leh­den mukaan sen­su­roi­tu ja peh­men­nel­ty esi­mies­voi­min – johtaja STT:l­le: "Ei pidä paik­kaan­sa"

Iltalehti ja Ilta-Sanomat kertovat, että pääjohtaja Tytti Yli-Viikarin aikana VTV:n tarkastustoiminta on vähentynyt.

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastustoimintaa on muokattu systemaattisesti tarkastuskohteille mieluisammaksi pääjohtaja Tytti Yli-Viikarin pääjohtajakaudella, kertoo Iltalehti. Lehti perustaa tietonsa viraston useiden työntekijöiden kertomuksiin.

STT:n tavoittama VTV:n johtaja Mikko Koiranen sanoo, että tämä ei pidä paikkaansa.

– Siihen, miksi raportteja ja niiden sisältöjä on muokattu, on varmasti ollut perusteet. Kysymyshän on siitä, miten asioita halutaan ilmaista ja käytetäänkö ja millaisia adjektiiveja, kun otetaan kantaa. Iltalehden jutussa kuullut henkilöt ovat yleistäneet omat kokemuksensa koskemaan koko viraston toimintaa, Koiranen sanoo.

Useat haastateltavat toivat esiin myös sen, että virastoa olisi johdettu pelolla vuosien ajan. Johtajien linjauksia kyseenalaistaville olisi lehden mukaan kostettu muun muassa tehtäviä viemällä ja palkkoja alentamalla. Koiranen ei ota tähän kantaa.

– Tällaista pelolla johtamista koskevaa keskustelua ei ole mitään syytä lähteä käymään julkisuuden välityksellä, hän sanoo.

Tarkastustoimintaan käytetty aika vähentynyt

VTV:n tehtävä on tarkastaa muun muassa valtion viranomaisten, liikelaitosten ja rahastojen taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Sekä Iltalehti että Ilta-Sanomat kertoivat perjantaina, että Yli-Viikarin aikana VTV:n tarkastus- ja valvontatoimintaan käytetty työaika on surkastunut noin puoleen.

Miksi tarkastustoimintaan käytetty aika on vähentynyt näin radikaalisti?

– Meillä on yhtä paljon ihmisiä töissä tarkastuksessa koko ajan. Osa tarkastajista tällä hetkellä osallistuu sisäisiin kehittämisprojekteihin, ja henkilöstörakenne on jonkin verran muuttunut. Tarkemman vastauksen antaminen edellyttäisi perehtymistä hieman tarkemmin, Koiranen sanoo STT:lle.

Virheiden etsiminen ei pääosassa

Koirasen mukaan virasto ei enää tarkasta viranomaisia siten, että se kävisi tarkastamassa mitä virheitä virkamiehet ovat tehneet.

– Olen ollut 38 vuotta tässä virastossa, ja 80-luvulla tämä oli vielä keskeinen asia. Nykyään pyrimme saamaan hallinnon kehittämään toimintaansa. Yhdessä tarkastettavien kanssa pystytään saamaan parempaa valtion taloudenhoitoa ja vaikuttavuutta varojen käytölle. Sitä ei todellakaan saada sillä, että käytetään aikaa esimerkiksi matkalaskujen tarkastamiseen, joka on perinteisesti ollut tarkastuksen kohteena oleva toiminto.

Koirasen mukaan tarkastusta tehdään edelleen riippumattomasti ja itsenäisesti, mutta nykyään pyritään siihen, että viranomainen muuttaisi toimintaansa jo tarkastusprosessin ollessa kesken.

– Nykyinen toimintatapamme on tehdä tarkastusta yhteistyössä ja hyvässä vuorovaikutuksessa tarkastettavan kanssa, Koiranen sanoo.