Syyttäjä vaatii ehdollista vankeusrangaistusta virkarikoksista syytetylle Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) entiselle pääjohtajalle Tytti Yli-Viikarille. Syytteiden käsittely alkoi tänään Helsingin käräjäoikeudessa.
Ehdollisen vankeusrangaistuksen lisäksi syyttäjä vaatii, että Yli-Viikari tulee tuomita viralta pantavaksi pääjohtajan virasta, josta eduskunnan täysistunto jo irtisanoi hänet kesällä. Syyttäjä vaatii Yli-Viikarin viraltapanoa myös VTV:n ylijohtajan virasta, jos tämä tuomitaan tahallisesta rikoksesta vankeuteen.
Yli-Viikari jätti ylijohtajan viran vuonna 2016 tultuaan valituksi pääjohtajan paikalle. Hän on aiemmin sanonut medialle, että haluaisi palata tehtävään.
Yli-Viikaria ja viraston tuolloista hallintojohtajaa Mikko Koirasta syytetään törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Syyttäjä vaatii, että myös Koiranen tuomitaan ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja viralta pantavaksi sen viran osalta, jossa rikos on tehty.
Molemmat kiistävät syytteen.
Puolen vuoden jälkeen palkka laski
Virkarikosoikeudenkäynti koskee sopimusta, jolla VTV:n työntekijälle maksettiin kaksi vuotta palkkaa ilman työvelvoitetta ennen eläkkeelle jäämistä.
Syyttäjän mukaan ylitarkastaja oli kesäkuusta 2016 heinäkuun 2018 loppuun virkasuhteessa ehdoin, jotka eivät esimerkiksi edellyttäneet tältä työ- ja virkapaikallaolovelvoitetta. Tämä sai sopimuksen mukaan vuoden 2016 kesäkuusta saman vuoden marraskuun loppuun täyttä palkkaa. Joulukuusta 2016 heinäkuun 2018 loppuun palkka laski 48 prosenttiin.
– Jos organisaatiossa on yhdenvertaisuusajattelu, jossa kaikki tarkastajat on haluttu asettaa samalle viivalle, niin en tiedä, miten se ajattelu tässä toteutuu, kun yksi työntekijä on palkittu sillä, ettei hänen tarvitse kahteen vuoteen tehdä mitään, syyttäjä Mari Mattila sanoo.
Syyttäjän mukaan ylitarkastajalle maksettiin sopimuksen aikana palkkaa yhteensä noin 67 000 euroa. Virkasuhde päättyi heinäkuun 2018 jälkeen, ja hän siirtyi sopimuksen mukaisesti vanhuuseläkkeelle.
Yli-Viikarin mukaan virkamies ei suoriutunut yksinkertaisistakaan tehtävistä
Yli-Viikaria kuultiin oikeudessa iltapäivällä. Hän sanoi, että ylitarkastaja ei ollut selviytynyt työtehtävistään vuosikymmeniin.
Keväällä 2016 Yli-Viikari kertoi kuulleensa virkamiehen lähiesimieheltä, että virkamiehen työtehtäviä oli pilkottu ja tälle oli annettu "hyvin yksinkertaisia asioita selvitettäväksi".
– Mutta hän ei ollut tähänkään kyennyt, Yli-Viikari sanoi.
Yli-Viikarin mukaan VTV:ssä tarkoitus oli, ettei kukaan saa palkkaa, jos ei tee töitä. Syyttäjä kysyi Yli-Viikarilta, eikö näin kuitenkin käynyt solmitun sopimuksen myötä.
– Tämä oli kokonaistaloudellisesti ja kokonaisuudessaan paljon parempi tilanne kuin se, että hän (virkamies) olisi ollut töissä. Muut olisivat katsoneet, kun hän ei tee töitä mutta nostaa täyttä palkkaa, Yli-Viikari vastasi.
Myös Koirasen mukaan virkamiehen näkemys työsuorituksestaan oli poikennut esimiesten ja yksikönjohdon arvioista jo pitkän aikaa.
"Sopimus viraston kannalta taloudellisesti edullisin"
Yli-Viikari kertoi, että kukaan ei tuonut lainvastaisuutta esille, kun virkamiehen kanssa tehtävästä sopimuksesta keskusteltiin.
– Kyse oli nimenomaan vanhuuseläkkeelle siirtymisestä sopimisesta. Näin, että tässä oli meillä vuonna 1984 aloittanut virkamies, jonka toivottiin siirtyvän eläkkeelle. Näin varmistettiin, että hän jäisi eläkkeelle.
Myöskään Koirasen mukaan neuvotteluissa ei noussut esille, että sopimus virkasuhteen päättymisestä olisi laiton. Hänen mukaansa sopimuksen tavoitteena oli löytää ratkaisu, joka oli molemmille osapuolille edullinen.
– En halunnut missään nimessä lähteä tekemään toimenpiteitä, joilla nöyryytettäisiin 62-vuotias virkamies työttömäksi, Koiranen sanoi.
Koirasen mukaan tehty sopimus oli taloudellisesti paras vaihtoehto. Yli-Viikarin puolustus kertoi, että asiaa valmistelleen Koirasen mukaan kyseisen virkamiehen irtisanomisprosessi olisi vienyt vähintään kaksi vuotta.
– Tehtyjen laskelmien mukaan, jos ylitarkastaja olisi jatkanut työsuhteessa 68 vuoden ikään saakka, olisi virastolle koitunut palkkamenoja jopa noin 320 000 euroa ilman, että olisi saatu vastiketta, asianajaja Tuomas Aho sanoi.
Näin sopimus sai alkunsa
Syyttäjän mukaan ylitarkastajana toimineelle virkamiehelle annettiin marraskuussa 2015 huomautus työtehtävien laiminlyönnistä. Esitutkintaan liitetystä kirjallisesta huomautuksesta ilmenee, että hänelle oli annettu viidellä eri tehtävänannolla tehtäväksi valmistella muistio tietystä selvityskysymyksestä.
Lopputuloksena ylitarkastaja valmisteli yhdeksänsivuisen tekstin, joka huomautuksen mukaan sisälsi joitakin irrallisia ja hajanaisia kysymyksen aihepiiriin liittyviä asioita, ei ollut johdonmukainen kokonaisuus eikä siinä käsitelty riittävän monipuolisesti ja analyyttisesti annettua aihetta. Ylitarkastaja oli kirjannut käyttäneensä projektiin työaikaa yhteensä 879 tuntia.
Joulukuussa 2015 ylitarkastajan kanssa käytiin työterveysneuvottelu, jossa oli esillä vaihtoehtoina esimerkiksi vaatimustason laskeminen, kirjallinen varoitus tai pehmeämpinä keinoina tehtäväkierto tai vuorotteluvapaa. Hän ja VTV:n edustajat olivat syyttäjän mukaan eri mieltä muun muassa virkamiehen työsuorituksista.
Keväällä 2016 puolestaan keskusteltiin suoritusarvioinnista, josta oli erimielisyyttä virkamiehen ja VTV:n välillä. Syyttäjän mukaan asia meni tässä vaiheessa myös Koirasen pöydälle.
"Ilmeisesti kärsivällisyys loppui"
Syyttäjän mukaan Koiranen alkoi huhti–toukokuussa 2016 Yli-Viikarin pyynnöstä valmistella sopimusta vaihtoehtona virkamiehen virkauran päättymiselle.
– Ilmeisesti sitten ei ole enää kärsivällisyys Koirasella ja Yli-Viikarilla riittänyt, asian hoitaminen oli kestänyt liian kauan, syyttäjä sanoi.
Syyttäjän mukaan Yli-Viikari ja Koiranen päätyivät tekemään sopimuksen muiden esillä olleiden vaihtoehtojen sijaan, koska se katsottiin vaihtoehdoista taloudellisimmaksi ja tarkoituksenmukaisimmaksi viraston näkökulmasta. Pehmeämpiin keinoihin ei haluttu suostua, koska se olisi Yli-Viikarin ja Koirasen näkemyksen mukaan vaatinut perehdytystä esimiehiltä, eikä näiden haluttu käyttävän aikaa sellaiseen, syyttäjä sanoo.
– On tehty sopimus, joka on laiton, koska ei ole haluttu tarkoituksenmukaisuussyistä käyttää niitä keinoja, jotka on säädetty, jotta virkamiehen asema olisi turvattu ja riippumaton, syyttäjä Mattila sanoi.
Syyttäjän mukaan kyse oli hyödyn tavoittelusta laittomalla menettelyllä. Syyttäjän mukaan rikoksen tunnusmerkistön täyttyminen ei edellytä varmuutta aikaansaadusta hyödystä, haitasta tai vahingosta, vaan riittää, että sitä tavoiteltiin.
– Jos ei ole lainmukaisia perusteita päättää virkamiehen virkasuhdetta, silloin sitä ei päätetä. Silloin jatketaan muilla käytettävissä olevilla keinoilla, syyttäjä sanoi.
VTV vaatii kymmenientuhansien korvauksia
VTV vaatii syytetyiltä 43 000 euron korvauksia sopimuksen vuoksi.
– Katsomme, että virkamiehen kanssa tehdystä sopimuksesta on syntynyt kustannuksia virastolle noin 80 000 euroa, ottaen huomioon maksettu palkka, työnantajamaksut ja muuta siihen päälle. Se on lähtökohta korvausvaatimuksellemme, kertoo paikalla oikeudenkäynnissä oleva VTV:n pääjohtajan sijainen Matti Okko.
– Mutta kun otetaan huomioon se mahdollinen ensisijainen vaihtoehto, joka olisi meidän mielestämme ollut irtisanominen, liittyy siihenkin kustannuksia. Katsomme, että sitä kautta korvausvaatimus vähenee noin 40 000 euroon.
Okko kertoo ymmärtävänsä, että sopimuksella lähdettiin hakemaan ratkaisua pitkään jatkuneeseen tilanteeseen.
– Yhdymme syyttäjän näkemyksiin ja vaatimuksiin siltä osin, että se (sopimus) on lainvastainen ja se on tietysti tärkein seikka. Sinänsä ymmärrän sitä, että pitkän puuttumattomuuden jälkeen tilanteeseen lähdettiin hakemaan ratkaisua. Ratkaisu vain oli vääränlainen.
Yli-Viikarin lentopisteitä käsitellään käräjillä ensi viikolla
Yli-Viikaria syytetään myös virkavelvollisuuden rikkomisesta ja maksuvälinepetoksesta. Näitä syytteitä käräjäoikeuden on määrä käsitellä ensi viikolla.
Syytteet koskevat Yli-Viikarin virkamatkoilta kertyneiden Finnair Plus -palkintopisteiden käyttämistä yksityiskulujen maksamiseen. Yli-Viikari on kertonut käyttäneensä syytteessä olevien vuosien 2018–2020 aikana henkilökohtaisella pistetilillään olleita pisteitä, mutta kiistää syyllistyneensä asiassa rikokseen.
– Tällä tilillä on tuona aikana ollut pisteitä, jotka ovat kertyneet sinne myös virkamatkoista. Pistetilillä olevat pisteet kertyvät kaikentyyppisistä matkoista ja myös henkilökohtaisista ostoista. Finnair ei erittele pisteitä matkojen maksajatahojen mukaan, Yli-Viikari sanoi aiemmin tiedotteessaan.
Yli-Viikari ja sittemmin viraston lakiasiainjohtajaksi siirtynyt Koiranen pidätettiin viroistaan huhtikuussa rikosepäilyjen takia.
Kesäkuun lopulla eduskunnan täysistunto irtisanoi Yli-Viikarin. Se katsoi, että luottamus Yli-Viikarin edellytyksiin ja kykyyn toimia VTV:n pääjohtajana oli kokonaisuutena arvioiden romahtanut hänen toimintansa vuoksi.
Yli-Viikari on valittanut virasta pidättämisestään sekä irtisanomisestaan Helsingin hallinto-oikeuteen. Myös Koiranen on valittanut virasta pidättämisestään.
VTV:n tehtävänä on tarkastaa muun muassa valtion viranomaisten, liikelaitosten ja rahastojen taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.