Pohde: Sai­raa­la­pää­tök­siin pet­ty­nyt Me­ri-Lap­pi pohtii eroa­van­sa Lapista ja liit­ty­vän­sä Poh­tee­seen

Festivaalit: Frozen People jär­jes­te­tään Nal­li­ka­ris­sa lauan­tai­na ke­li­olo­ja uhmaten

Tuhopoltot: Ran­ta­ka­dun tu­li­pa­lot uh­ka­si­vat taas ra­ken­nuk­sia, joiden puo­les­ta ou­lu­lai­set tais­te­li­vat vuo­si­kym­me­niä

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Kolumni
Tilaajille

”Voimme puhua suo­rem­min kuin aiem­min” – uusi ai­ka­kau­si näkyy Suomen ul­ko­po­li­tii­kas­sa

Viime viikolla Suomea maailmalla edustavat suurlähettiläät kokoontuivat Helsinkiin vuotuisille suurlähettiläspäiville. Tapahtuma on Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainassa saanut uudenlaista huomiota medioissa ja kansan keskuudessa, ja hyvästä syystä.

Venäjän sota ja sen vaikutukset Suomeen ovat katalysoineet suuria muutoksia niin Suomen turvallisuuspolitiikassa kuin myös laajemmassa ulkopoliittisessa keskusteluilmapiirissä.

Kuten pääministeri Petteri Orpo totesi puheessaan suurlähettiläspäivillä, voimme nyt puhua suoremmin kuin aiemmin.

Tämä muutos näkyi jo viime vuonna, kun silloinen ulkoministeri Pekka Haavisto listasi Venäjän olevan uhka Suomen turvallisuudelle viidellä eri tavalla: nämä ovat kasvava riskinottohalu, kyky keskittää 100 000 sotilasta naapurimaan rajalle ilman yleistä liikekannallepanoa, ”löysät puheet” kemiallisista ja ydinaseista, sotarikokset siviilejä vastaan ja vaatimus, ettei Nato saa laajentua.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.