Toimittaja Siiri Hakopää kirjoitti kolumnissaan 20.7. Kalevassa otsikolla ”Pride ei ole vouhotusta”. Hän muistutti, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt eivät saa nykypäivänäkään Suomessa tasa-arvoista kohtelua esimerkiksi siinä mielessä, että samaa sukupuolta oleva pariskunta ei saa mennä kirkossa naimisiin.
Tämä ei kuitenkaan minun nähdäkseni oikeastaan aseta homoseksuaaleja eriarvoiseen asemaan, sillä myöskään heterot eivät saa mennä kirkossa naimisiin samaa sukupuolta olevan kanssa.
Se on kuitenkin luontomme, joka meidät eriarvoistaa. Raamatussa kirjoitetaan: ”Sen tähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi.” (1 Moos 2:24; jae XI yleisen kirkolliskokouksen vuonna 1933 käytäntöön ottamasta Raamatun suomennoksesta).
Tulkitsen tämän siten, että mies ja nainen voivat yhdistää DNA:nsa (mikäli he ovat hedelmällisiä) luoden yhdessä uuden elämän. Samaa sukupuolta olevilla ei ole mahdollisuutta yhtyä siten, että he ”tulisivat yhdeksi lihaksi”. Tämä asettaa heidät perustavanlaatuisesti eriarvoiseen asemaan, eikä tätä eriarvoisuutta voi ihminen juurikaan muuttaa. On toki olemassa heteropareja, jotka eivät kykene saamaan lapsia, mutta tämä ei muuta sitä, kuinka miehen ja naisen on tarkoitus yhtyä.
Se, että Paavi Franciscus on antanut katolisille papeille luvan siunata samaa sukupuolta olevien liittoja on kohtuullista, mutta tämä ei merkitse sitä, että katolinen kirkko olisi antanut hyväksyntänsä samaa sukupuolta olevien avioliitoille. Katolinen kirkko(kin) näyttäisi olevan vakaasti perinteisen miehen ja naisen välisen avioliittokäsityksen kannalla.
Sateenkaari-identiteettien hyväksymistähän voi sinänsä kuka tahansa vaatia, mutta koskeeko tämä vaatimus ihan kaikkea jota sateenkaaren alle mahtuu?
Siiri Hakopää viittaa kirjoituksessaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kattotermillä ”queer”, jolla tässä yhteydessä oletettavasti tarkoitetaan omituista, eriskummallista tai normeista poikkeavaa.
Sana ”queer” voi kuitenkin asiayhteydestä riippuen myös tarkoittaa ”pervoa”, joka tarkoittaa perinteisesti ihmistä, jonka seksuaalinen käyttäytyminen saattaa olla hämmennystä tai pahennusta herättävää. Kristillisen moraalikäsityksen mukaan elävällä ihmisellä voi herätä epäilys, kun näin voimakkaasti ladattua sanaa (queer) käytetään pyydettäessä hyväksyntää tai siunausta.
Sanomisistani huolimatta toivon kuitenkin kaikille sateenkaari-ihmisille hyvää, ja että heistä kukin löytää rakkauden, koska tiedän, että sellaisen löytyminen voi olla haastavaa. Toivon myös kaikelle sateenkaariväelle Herran varjelusta.
Pride-viikkoa vietetään Oulussa heinä-elokuun vaihteessa. Mutta miksi, ihmettelen, juhlimme kaupunkimme kaduilla ylpeyttä (englanniksi pride), joka on yksi kuolemansynneistä?
Rakkauden juhlan nimeäminen kuolemansynnin mukaan on kuin tahallinen provokaatio. Aivan kuin se olisi kiila, jota lyödään uskovaisten ja sateenkaaren välille.
Jarkko Harakka
Oulu