Itä-Uudenmaan käräjäoikeus valmistelee jälleen rikollisjengi United Brotherhoodin (UB) lakkauttamisvaatimuksen pääkäsittelyä oikeudessa. Oikeus kokoontuu jatkettuun valmisteluistuntoon Porvoon oikeustalolle.
Poliisihallitus vaatii syyttäjän johdolla UB:n ja sen alaisuudessa toimivan Bad Union -jengin määräämistä pysyvään toimintakieltoon. Perusteina vaatimukselle ovat jengin jatkuvat vakavat rikokset ja yleisen edun ja turvallisuuden takaaminen.
Asian pääkäsittely on tarkoitus järjestää marraskuun lopussa. Alun perin asia oli tarkoitus käsitellä loppukeväästä, mutta koronaepidemiatilanne siirsi käsittelyä.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus määräsi UB:n alajengeineen tammikuussa väliaikaiseen toimintakieltoon.
Oikeus katsoi tuolloin, että UB on maanlaajuinen, hierarkkisesti johdettu ja sotilaallisen organisaation tavoin toimiva järjestäytynyt rikollisryhmä. Oikeus myös painotti jengin voimakasta viranomaisvastaisuutta ja rikolliseen hyötyyn tähtäävää valta-asemaa vankiloissa.
Lännen Media kertoi lokakuun alussa (3.10.), että järjestäytyneet rikollisryhmät ovat järjestelleet vajaan puolentoista vuoden aikana 17 vanginvartijaan kohdistunutta väkivallantekoa.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) pyysi juttujen perusteella Rikosseuraamuslaitokselta (Rise) selvitystä vankilaturvallisuudesta. Rise vahvisti raportissaan 17 vanginvartijan pahoinpitelyt ja täsmensi, että väkivallanteot on tehnyt tai teettänyt nimenomaan UB-jengi.
Suomessa viranomaiset eivät ole aiemmin vaatineet järjestäytyneen rikollisryhmän lakkauttamista.
Perustuslain mukaan jokaiselle suomalaiselle on taattu kokoontumis- ja yhdistymisvapaus, joten kynnys puuttua tähän perusoikeuteen on korkea. Yhteiskunta voi kuitenkin rajoittaa jäsentensä perusoikeuksia, jos toiminta rikkoo olennaisesti lakia.
Viime syyskuussa korkein oikeus määräsi uusnatsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) lakkautettavaksi. Lakkauttamisprosessi kesti yli kolme vuotta ja kävi läpi kaikki oikeusasteet.
Korkeimman oikeuden mukaan PVL toimi olennaisesti vastoin lakia pyrkien loukkaamaan perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa taattuja perus- ja ihmisoikeuksia.
Rikollisjärjestö UB yritti viime tammikuussa estää sitä koskevan lakkauttamisoikeudenkäynnin ilmoittamalla, että se on lopettanut toimintansa. Siihen asti järjestö oli vaatinut lakkauttamiskanteen hylkäämistä.
Jengi kertoi luopuvansa toimitiloistaan ja jengitunnuksistaan.
Rikollisjärjestön ilmoitus ei vaikuttanut viranomaisprosessiin lakkauttaa sen toiminta virallisesti.
Alkuvuodesta UB sulki kerhotilansa.
Yksi syy jengitoiminnan taukoamiseen saattaa olla se, että UB:hen kytkeytyvistä noin 120 henkilöstä satakunta suorittaa parhaillaan vankeustuomiota.
Vankiloissa jengi toimii yhä aktiivisesti.
Syyskuun puolivälissä Hämeen poliisi kertoi epäilevänsä kahta miestä vanginvartijan pahoinpitelystä Riihimäen vankilassa viime toukokuussa. Poliisi epäilee pahoinpitelyn järjestäjäksi väliaikaiseen toimintakieltoon määrättyä UB-jengiä.
Syyttäjä nosti lokakuun alussa asiassa miehiä vastaan syytteet virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, pahoinpitelystä, laittomasta uhkauksesta ja laittoman yhdistystoiminnan harjoittamisesta.