Median tehtävä on ottaa yhteiskunnallisia kipukohtia keskustelun aiheeksi. Puoluekentän myllerryksen seurauksena keskusteluohjelmiin on alettu kutsua niin kutsutut ääripäät, ja konsensusta konflikteihin etsitään kissojen ja koirien kanssa.
Keskusteleminen on tietenkin hyvä asia, mutta konsensus ei ole itseisarvo: Jokaisella asialla ei ole kultaista keskitietä – ei varsinkaan sellaista, joka johtaisi mihinkään rakentavaan.
Toinen ongelmakohta ovat keskustelun osapuolet: On aiheita, joissa ei ole oikeaa toista osapuolta. Keskustelun rakentaminen vastakkaisilla näkökulmilla kumpuaa monesti tasapuolisuusharhasta.
Tasapuolisuusharha tarkoittaa yritystä tuoda kaksi eriävää näkökulmaa keskusteluun tajuamatta, ettei näkökulmilla ole samankaltaista arvovaltaa toisiinsa nähden.