Kaavoitus: Vä­li­ky­län ja Ruskon teol­li­suus­aluei­den väliin suun­ni­tel­laan uutta työ­paik­ka-aluet­ta

Sää: Ke­vät­tal­ven nätit päivät jat­ku­vat Oulun seu­dul­la, kes­ki­viik­ko­na voi tulla lisää lunta

Luitko jo tämän: Oulun ke­hu­tul­la tont­ti­po­li­tii­kal­la on kään­tö­puo­len­sa – Ve­ron­mak­sa­jien rahoja on myös tuh­lat­tu, arvioi apu­lais­pro­fes­so­ri

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Kaleva Digi + Lehti 2 kk 59,90 euroa

Essee
Tilaajille

Viikon lo­puk­si: Näin Ve­nä­jäl­tä kajahti huuto Suomen lo­pet­ta­mi­ses­ta

Suomi, Baltia, Puola ja Ukraina kokivat 1900-luvun alussa, miten suunnastaan eksynyt ja loukatuksi itsensä tuntenut Venäjä yritti pitää suurvaltakulissia yllä nujertamalla pieniä naapureitaan.

Kirjoittaja on Kalevan toimittaja. Sähköposti: petri.laukka@kaleva.fi
Kirjoittaja on Kalevan toimittaja. Sähköposti: petri.laukka@kaleva.fi
Kuva: Jarmo Kontiainen

Milloin suomalainen huomasi Venäjän olevan uhka? Alkoiko se kolmisen sataa vuotta sitten, jolloin venäläisjoukot murhasivat, kiduttivat ja raiskasivat suomalaisia järjestelmällisesti suuressa Pohjan sodassa? Vai jo aiempina vuosisatoina, kun Novgorodin sotilaat kulkivat hävittämässä Suomen maa-aluetta?

Ryssävihan historiallinen alkuperä, venäläiskammo, liittyy sotilaiden julmuuteen.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.