Pääkirjoitus: Ei laak­soa, ei kuk­ku­laa – vaa­ka­suo­ra ta­lou­den kas­vu­käy­rä lisää sääs­tö­pai­nei­ta

Luitko jo tämän: Ase­ma­kaa­vois­ta va­li­tuk­set menevät Oulussa läpi ää­rim­mäi­sen harvoin

Kalevan vaalivartti: Se­bas­tian Tynk­ky­sen so­me­tai­dot ja tapaus Mikko Kärnä

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Kaleva Digi + Lehti 2 kk 59,90 euroa

Viiden mag­ni­tu­din maan­jä­ris­tys uhkaisi Py­hä­joen ydin­voi­ma­laa – Pe­rä­me­rel­lä vuo­sit­tain pieniä jä­ris­tyk­siä

Limingan kunnan alueelle paikannettu maanjäristys ei aiheuttaisi turvallisuusuhkaa Pyhäjoen Hanhikiven niemelle rakennettavalle ydinvoimalalle.

Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa on varauduttu maanjäristyksiin.
Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa on varauduttu maanjäristyksiin.
Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa on varauduttu maanjäristyksiin.
Kuva: Vesa Joensuu

Limingan kunnan alueelle paikannettu maanjäristys ei aiheuttaisi turvallisuusuhkaa Pyhäjoen Hanhikiven niemelle rakennettavalle ydinvoimalalle. Fennovoiman ydinvoimalan rakennustyömaa sijaitsee alle sadan kilometrin päässä alueesta, jossa perjantain vastaisena yönä havaitun maanjäristyksen magnitudi oli 3.

– Tämän suuruusluokan maanjäristykset eivät ole ydinvoimalalaitokselle vaarallisia. Tässä hankkeessa varaudutaan sellaisiin maanjäristyksiin, joita voi sattua kerran sadassa tuhannessa vuodessa tai vielä harvemmin, johtava asiantuntija Jorma Sandberg Säteilyturvakeskuksesta (STUK) sanoo.

Pelkkä maanjäristyksen magnitudi eli voimakkuus ei välttämättä kerro kaikkea maanjäristyksen mahdollisesti aiheuttamasta tuhovoimasta.

-

– Maanjäristyksen aiheuttamiin tuhoihin vaikuttaa se, miten etäällä ja missä syvyydessä järistys on tapahtunut. Saman magnitudin järistykset voivat aiheuttaa eri kiihtyvyyksiä, jolloin niiden aiheuttavat vauriotkin ovat erilaisia. Sanotaan nyt, että Hanhikiven voimalaitoksen suunnitteluperuste vastaa suunnilleen laitospaikan kohdalla tapahtuvaa magnitudin 5 maanjäristystä.

Fennovoiman kehityspäällikkö Juha Miikkulaisen mukaan Hanhikiven niemen ydinvoimalaitoksen rakentamisessa on huomioitu Suomessa tapahtuvat maanjäristykset.

- Ydinvoimalaitoksen turvajärjestelyt kestävät jopa niin harvinaiset tapahtumat, joita tapahtuu vain kerran sadassa tuhannessa vuodessa. Viime viikolla ydinvoimala-alueelle pystytettiin 120 metriä korkea säämasto, joka sekin on mitoitettu maanjäristyksen kestäväksi. Tiedettävästi se onkin ainoa Suomessa oleva maanjärsityksen kestävä masto, Miikkulainen lisää.

Ruotsin rannikolla 4,2 magnitudin räjähdys

Perämeren alueella maa värähtelee vuosittain, mutta suurin osa Suomessa maanjäristyksistä on magnitudiltaan 0-3. Viime vuonna Perämeren alueella havaittiin 4,2 magnitudin maanjäristys. Se kirjattiin Ruotsin aluevesien puolelle.

- Maanjäristykset eivät ole koskaan välittömästi aiheuttaneet merkittäviä turvallisuusongelmia ydinvoimalaitoksille maailmalla, vaikka niiden lähellä on tapahtunut voimakkaitakin järistyksiä. Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden aiheutti tsunami, STUKin Sandberg sanoo.

Magnitudin 3 maanjäristys voi aiheuttaa kevyempien rakenteiden saumojen rakoilua ja rappausten halkeamia.

- Ydinvoimalaitosten rakentaminen eroaa tavanomaisesta rakentamisesta sitten, ettei siinä tarvitse erikseen huomioida maanjäristysten mahdollisuutta. Ydinvoimalaitoksissa ne huomioidaan ja niissä pyritään pieneen riskitasoon. Ydinvoimaloissa varmistetaan se, että turvallisuusjärjestelmät ja laitteet toimivat maanjäristyksen jälkeenkin, kun taas tavanomaisessa rakentamisessa tärkeintä on henkilövahinkojen välttäminen, Sandberg sanoo.

Pyhäjoen Hanhikiven lisäksi Suomessa rakenteilla on myös toinen ydinvoimala eli Olkiluoto 3, joka nousee Eurajoelle.