Brasiliassa käynnissä olevan COP30-ilmastokokouksen yhteydessä on puhuttu paljon maiden päästövähennyslupauksista ja niiden riittämättömyydestä ilmaston lämpenemisen hillitsemisessä. Tämä koskee myös maailman suurinta saastuttajaa Kiinaa.
Mutta toisin kuin monet muut maat, joilla saattaa olla vaikeuksia saavuttaa lupaamiaan vähennyksiä, on uusiutuvaa energiaa voimakkaasti rakentava Kiina matkalla lupaamaansa suurempiin vähennyksiin.
Kiina lupasi hiljattain vähentävänsä kasvihuonekaasujen päästöjä vuoteen 2035 mennessä 7–10 prosenttia niiden huipputasosta.
Huipputason ajankohtaa ei määritelty, mikä jättää auki mahdollisuuden jopa päästöjen lisäämiseen lähivuosina.
Todellisuudessa Kiinan päästöt ovat olleet lievässä laskussa maaliskuusta 2024 alkaen.
– Tämä on ensimmäinen kerta Kiinan historiassa kun hiilidioksidipäästöt laskevat ilman, että kyse on talouden hidastumisesta tai supistumisesta, johtava analyytikko Lauri Myllyvirta Creasta (Centre for Research on Energy and Clean Air) sanoo.
Marraskuussa Suomen Pankin tilaisuudessa esiintyneen Myllyvirran mukaan esimerkiksi sähkön kulutus kasvaa Kiinassa tänä vuonna arviolta noin viisi prosenttia. Uusiutuvan sähkön, eli tuuli- ja aurinkovoiman, lisäys on kuitenkin niin suuri, että se riittää tänä vuonna enemmän kuin kattamaan lisäyksen kulutuspuolella.
– Jos tämä suhde jatkuu, kääntyy sähkön tuotanto fossiilisilla polttoaineilla laskuun, Myllyvirta sanoo.
Uusiutuva energia tärkeää talouskasvulle
Edellä hahmotettua tilannekuvaa vasten onkin Myllyvirran mukaan hämmentävää, kuinka kunnianhimoton Kiinan johdon tuore ilmastolupaus on verrattuna siihen, mihin se pääsisi vain jatkamalla entiseen malliin.
Nykytahdilla esimeriksi puhdasta energiaa olisi Kiinassa asennettuna käyttöön vuonna 2035 yhteensä 4 500 gigawattia, kun tavoitteena on vain 3 600 gigawattia.
– Eli asetettiin tavoite, johon päästään, vaikka puhtaan energian lisäystahti selvästi hidastuisi nykyisestä, Myllyvirta sanoo.
Hänen mukaansa taustalla on se, että puhtaan energian buumin nopeus ja mittakaava yllätti myös Kiinan johtajat.
Kiinan johto ryhtyi muutamia vuosia sitten hillitsemään rakennusalan riskinottoa ja velkaantumista sekä ilmoitti samaan aikaan tavoittelevansa hiilineutraaliutta vuoteen 2060 mennessä. Myllyvirran mukaan moni kiinteistöalan toimijoista päätyi siihen, että investoinnit kannattaa suunnata puhtaan energian aloille.
Räjähdysmäinen kasvu muutti Kiinan hiilineutraaliuspolitiikan painopisteen ylhäältä alas määrätyistä rajoituksista alhaalta ylöspäin tapahtuvaksi tarjonnan lisääntymiseksi. Tämän seurauksena puhdas energia kykenee kilpailemaan fossiilisen energian kanssa.
Vaikka Kiinan viralliset tavoitteet muodollisesti sallisivat uusiutuvan energian kasvun hiipumisen, Myllyvirran mukaan maassa odotetaan alan tuottavan talouskasvua myös tulevaisuudessa.
– Viime vuonna puhtaan energian alat tuottivat ensimmäistä kertaa yli 10 prosenttia Kiinan koko bruttokansantuotteen arvosta, ja niistä tuli neljännes Kiinan bkt:n kasvusta, Myllyvirta sanoi.
Ei maailman paras, mutta ratkaiseva
Sähköautojen, akkujen ja aurinkopaneeleiden tuotanto on kasvanut Kiinassa viime vuosina räjähdysmäisesti. Vaikka pääosa tuotannosta menee kotimaiseen kulutukseen, on myös viennin kokonaisarvo kasvanut – siitäkin huolimatta, että esimerkiksi aurinkopaneeleiden ja akkujen hinnat ovat romahtaneet.
Viennin kautta Kiinan energiabuumilla on myös globaalia merkitystä.
– Vaikka Eurooppa on suuri yksittäinen (viennin) kasvualue, niin kasvua tulee tosi laajasti Lähi-idästä, Kaakkois-Aasiasta, Etelä-Aasiasta ja jopa Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, jossa on todella valtava määrä tuontia energiajärjestelmän kokoon nähden, Myllyvirta luettelee.
Kiinassa liikenteen sähköistyminen on edennyt niin vauhdikkaasti, että öljytuotteiden kulutus on kääntynyt viimeksi kuluneen vuoden aikana laskuun. Öljyä kulutetaan aiempaa enemmän vain muoveja valmistavassa kemianteollisuudessa, jossa pyritään korvaamaan tuontia Yhdysvalloista.
Myllyvirta kuitenkin muistuttaa, ettei Kiina ole erityisen ansioitunut puhtaan energian käyttöönotossa, kun toimet suhteutetaan maan energiajärjestelmään. Esimerkiksi kivihiilen osuus energian tuotannosta on laskenut, mutta se on silti noin 50 prosenttia.
– Kiina on siellä maailman 20 parhaan maan joukossa, mutta ei missään nimessä paras, Myllyvirta sanoo.
Kiinan tuore päästölupaus myös kalpenee sen rinnalla, että Pariisin ilmastosopimus edellyttäisi 20–30 prosentin vähennystä päästöjen nykytasosta. Vuoden 2060 hiilineutraaliustavoite sentään on linjassa kahden asteen lämpenemistavoitteen kanssa.
Kiinan energiamurrosta on kuitenkin syytä pitää Myllyvirran mielestä esillä, koska koolla on väliä. Pariisin ilmastosopimusta seuranneina vuosina Kiina vastasi yksinään neljästä viidesosasta maailman kasvihuonekaasujen päästöjen lisääntymisestä.
– Päästöjen kasvun taittuminen on tietysti äärettömän ratkaiseva sen kannalta, mikä edellytys globaaleilla ilmastotoimilla on onnistua, Myllyvirta perustelee.
