Ruohonleikkureitten tehot kasvavat, melutaso alenee ja myös päästöihin kiinnitetään huomiota. Muotoiluunkin satsataan; varsinkin sähköleikkureita on jo sulavalinjaisia ja väritykseltään trendikkäitä. Polttomoottorileikkureitten muotoilun vapautta osaltaan rajoittavat moottorin kuumat osat.
Runsaasta tarjonnasta huolimatta suurin osa leikkurin ostajista poistuu kaupasta mukanaan malliston halvimpaan päähän sijoittuva laite.
"Eniten menee polttomoottorikäyttöistä bioleikkaavaa perässä käveltävää mallia", sanoo Kuopion Agrimarketin päällikkö Markku Sopanen.
Bioleikkaavan leikkurin jäljiltä ruoho on niin hienoa silppua, että sen voi jättää nurmikolle lannoitteeksi eikä sivulle heittävälle leikkurille tyypillisiä kasoja näy. Tarkoin suunnitelluilla terillä ruoho ensin katkaistaan, sen jälkeen se ilmavirran avulla imetään ylöspäin ja sitten pakotetaan alaspäin kulkemaan uudelleen terän läpi.
Vain
kerran kesässä
Leikkureitten perustoiminnot ovat säilyneet entisinä, mutta teknisiä uudistuksia tulee säännöllisesti. Yksi on jousikäynnistys, jolloin narusta tarvitsee vetää vain kerran, kesän ensimmäisen leikkauksen aluksi.
"Narusta vetämällä esijännitetään jousi. Kahvasta painamalla se käynnistää moottorin ja aina sammutettaessa jousi virittyy automaattisesti uutta käynnistystä varten. Syksyllä sitten jännitys poistetaan talven ajaksi. Jousen luvataan kestävän satatuhatta käynnistystä", selvittää Agrimarketin varaosamyyjä Pasi Korhonen.
Laitteessa on myös erillinen virta-avain, se toimii myös lapsilukkona. Toisaalta starttikahvan painaminen vaatii jonkin verran käsivoimia ja koska myös turvasankoja on samanaikaisesti puristettava, käynnistäminen ei ihan pieneltä lapselta onnistu.
Toinen varusteuutuus on leikkuupesän päällä oleva letkunippa. Kun siihen kytketään kasteluletkusta vesi ja moottori käynnistetään, leikkuri pesee itsensä puhtaaksi pesään ja terään tarttuneesta heinästä.
Käyttövoima
pihan mukaan
Ruohonleikkurin ostajan on päätettävä, millä voimalla leikkuuterät pyörivät. Jos kyse on tyypillisestä 800-1 200 neliön tontista, valinta kohdistuu yleensä polttomoottorikäyttöiseen perusmalliin. Omasta liikunnanhalusta tai -tarpeesta riippuen valitaan joko työnnettävä tai vetävillä pyörillä varustettu leikkuri.
Halvimmillaan sivulle heittävän mallin saa parillasadalla eurolla, laadukkaasta vetävästä, bioleikkaavasta ja myös keräimellä varustetusta laitteesta joutuu maksamaan pari, kolme kertaa enemmän. Hinta näkyy muun muassa leikkuuleveydessä, leikkausjäljessä ja säätöjen helppoudessa.
Polttomoottorileikkureita on kaupoissa useita merkkejä, merkkituotteiden lisäksi mukaan mahtuu melkoisen tuntemattomiakin nimiä. Ostajan kannalta on hyvä, että yleensä leikkureissa käytetään vain muutaman tehtaan tekemiä moottoreita, jotka on havaittu kestäviksi ja joiden huoltopisteitä on paljon.
Sähköllä
äänettömästi
Pienemmille pihoille harkinnanarvoinen vaihtoehto on hiljainen ja edullinen sähköleikkuri, joiden hinnat liikkuvat sadan ja kahdensadan euron välillä. Niillä leikkaaminen vaatii hieman harjoittelua, jotta vahingossa ei aja leikkurin sähköjohtoa poikki.
Akkukäyttöisiäkin malleja on, mutta ne ovat selvästi verkkotoimisia laitteita kalliimpia. Ongelmaksi voi muodostua akkujen kestävyys: jos ne jätetään talveksi tyhjilleen ja pahimmillaan vielä ulos, ne saattavat menettää suuren osan varauskyvystään jo ensimmäisenä talvena. Asiallisella hoidolla niiden kestoikä on pidempi.
Jos nurmikkoa leikataan paljon pensaiden juurilta, hyvä ratkaisu on sähkötoiminen ilmatyynyleikkuri. Sellaisen voi hankkia myös polttomoottorileikkurin lisäksi.
"Koska siinä ei ole pyöriä, sitä voi vapaasti käyttää ahtaissakin tiloissa", vinkkaa Jyväskylän Starkin myyjä Mauno Kuusrainen.
Ihmisvoimalla toimivilla kelaleikkureillakin on yhä kannattajakuntansa. Ergonomisesti nämä yksinkertaiset laitteet ovat parantuneet selvästi ja pikkupihan siistinä pitäminen onnistuu niillä kevyesti ja äänettömästi. Samalla tulee oivaa terveysliikuntaa.
Markkinoilla on myös jatkuvasti ja täysin automaattisesti toimiva malli. Erikoislangalla rajataan alue, jolla leikkurin halutaan toimivan.
Kun telakointiasemaan on kytketty virta, leikkuri lataa itsensä, leikkaa nurmikkoa, hakeutuu virran vähetessä takaisin laturin ääreen ja jatkaa latauksen jälkeen leikkaamista.
Tarkista öljyt
ja turvavarusteet
Ruohonleikkurit eivät juuri huoltoa tarvitse. Sähköleikkurille riittää säännöllinen puhdistus ja silmämääräinen tarkistus, että sähköjohdot ovat kunnossa. Pykinyt tai halkeillut johto on uusittava.
Polttomoottorileikkurille puhdistamistakin tärkeämpää on varmistaa, että moottorissa on riittävästi öljyä. Riittämätön voitelu vaurioittaa vääjäämättä moottorin. Mittatikussa on merkki, johon asti öljynpinnan tulee tasaisella alustalla yltää.
Jos lisäystarvetta on, pelkän täydennyksen asemesta kannattaa harkita täydellistä öljynvaihtoa, sillä vuosien mittaan öljy menettää voiteluominaisuuksiaan ja moottorin käyttöikä lyhenee. Alan liikkeistä saa erityisesti ruohonleikkureihin tarkoitettua öljyä.
Nykyleikkurin työntöaisassa on turvakahva, joka pysäyttää moottorin heti, kun ote siitä irtoaa. Keväthuollon yhteydessä on hyvä tarkistaa, että sen vaijeri on kunnossa ja automaattipysäytys toimii moitteettomasti.