Suomi tarvitsee matemaattisen osaamisen lisäksi vieraiden kielten, kuten saksan, ranskan ja venäjän osaajia. Tällä hetkellä koulutusjärjestelmämme ei kuitenkaan kannusta riittävästi vieraiden kielten opiskeluun, minkä seurauksena muiden kuin englannin ja ruotsin opiskelu on vähentynyt hälyttävästi.
Esimerkiksi saksan kirjoittajien määrä ylioppilaskokeissa on romahtanut reilussa 25 vuodessa kymmenestätuhannesta alle kahteentuhanteen, mikä heijastuu myös saksan opiskelijoiden määrään yliopistoissa.
Oulun yliopiston Saksan kielen ja kulttuurin hakukohteessa on vuosittain 12 aloituspaikkaa, mutta hakijoita on niin vähän, etteivät kaikki paikat täyty. Jos sama kehitys jatkuu, työelämästä eläköityvien saksan osaajien tilalle astuvat eivät ehkä enää osaakaan kuin englantia. Tulevaisuudessa tämä voi koitua ongelmaksi.
Yksi syy saksan kirjoittajien vähyyteen on vuonna 2020 tehty korkeakoulujen todistusvalinnan uudistus, joka antaa pitkästä matematiikasta huomattavasti enemmän pisteitä kuin lyhyistä kielistä. Koska kilpailu korkeakoulujen opiskelupaikoista on kovaa, lukiolaiset maksimoivat pisteensä valitsemalla matematiikan.
Lisäksi vieraan kielen opiskelun koetaan lisäävän lukion kuormittavuutta, jolloin se on helppo pudottaa pois lukujärjestyksestä. Tällainen asetelma ei innosta kielten opiskeluun.
Vieraiden kielten opiskelu on tehty hankalaksi kuitenkin jo peruskoulussa. Ensinnäkin monet kunnat ja koulut ovat viime vuosikymmeninä supistaneet kielitarjontaansa, eli kaikkialla ei ole edes mahdollista opiskella ylimääräisiä kieliä.
Toisekseen vieraan kielen ryhmäkoon minimivaatimuksena voi olla esimerkiksi 14 oppilasta, mutta jos ilmoittautuneita on 12, ryhmää ei perusteta. Tämä on tietenkin rahakysymys, mutta mielestäni vieraan kielen opiskeluun panostaminen on satsaus tulevaisuuteen. Ryhmäkoon minimivaatimuksesta tulisi voida joustaa.
Kaikista ei tarvitse tulla kielitieteilijöitä, mutta kielistä kiinnostuneidenkaan ei tarvitse väkisin olla luonnontieteilijöitä. Onneksi lyhyiden kielten pisteytys nousee reaaliaineiden tasolle korkeakoulujen todistusvalinnassa vuonna 2026. Tämä saattaa kannustaa lukiolaisia aloittamaan heitä itseään kiinnostavan kielen opiskelun matemaattisten aineiden sijaan, jos ne eivät innosta.
Tällä hetkellä kannustimena on, että ainakin Oulun yliopistoon voi päästä saksan pääaineopiskelijaksi suoraan, jos suorittaa lukioaikana kaksi perusopintojen kurssia avoimessa yliopistossa tietyllä arvosanalla.
Jos meillä ei ole tulevaisuudessa tarpeeksi osaavia vieraiden kielten opettajia, mahdollisuudet vieraiden kielten opiskeluun kouluissa vähenevät entisestään. On harhaluulo, että pelkällä englannilla pärjää kaikkialla.
Käännösohjelmat eivät korvaa ihmisten välistä kommunikaatiota, ja kielitaitoista on vaikeampi höynäyttää maailmalla. Sitä paitsi englannin taitaminen nähdään jo lähes perustaitona, jolloin jonkin muun vieraan kielen osaaminen voi olla valttikortti työelämässä.
Juttua muokattu: Kirjoitusvirhe kirjoittajan etunimessä korjattu 30.11. kello 21.49.
Heli Varis
Oulu