Kesähelmi: Pe­rä­me­ren saa­ris­toon pääsee ke­sä­ret­kel­le ve­neel­lä

Onnettomuudet : Metsä Fibren Kemin bio­tuo­te­teh­taan työ­maal­la kuo­le­maan joh­ta­nut ta­pa­tur­ma

Tilaajille

Ve­si­ru­tos­ta on moneksi – Järviä täyt­tä­vän vie­ras­la­jin voi hyö­dyn­tää bio­kaa­su­na ja ve­si­ru­ton lehtien pin­nal­la elävät mik­ro­bit estävät pe­ru­na­ru­pea

Kanadanvesiruton varsi on hento ja lehdet kasvavat kiehkuroina varren ympärillä. Laji kasvaa muuten upoksissa, mutta sen kukat kohoavat vedenpinnan yläpuolelle.
Kanadanvesiruton varsi on hento ja lehdet kasvavat kiehkuroina varren ympärillä. Laji kasvaa muuten upoksissa, mutta sen kukat kohoavat vedenpinnan yläpuolelle.
Kuva: Vesa Tyni

Vesiruttoa voitaisiin hyödyntää biokaasun tuotantoon. Tämä oli yksi havainto, joka tehtiin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) vetämässä hankkeessa. Vesirutto, tarkemmin kanadanvesirutto, on levinnyt satoihin vesistöihin Etelä- ja Keski-Suomessa. Esiintymisalue ulottuu jo Lappiin asti ja Kuusamossakin on lukuisia järviä, joissa laji kasvaa.

Vuosina 2019–2021 toteutetun Elodea II -hankkeen tavoitteena oli kehittää kustannustehokkaita keinoja vesiruton poistamiseksi sekä biomassan ja sen sisältämien ravinteiden hyödyntämiseksi. Hankkeen loppuraportti julkaistiin maaliskuun alussa.