Keski-Euroopan tuhotulvat seisauttivat miettimään tulvariskejä. Asialla on tartuntapintoja niin ilmaston lämpenemiseen kuin suomalaiseen metsä- ja turvekeskusteluunkin.
Mitä enemmän valuma-alueen pintamaata rikotaan ja taajamia asfaltoidaan, sitä nopeampaa on veden valunta. Tulvien äkillisyys ja alttius kasvavat siirryttäessä järvivesistöistä jokivesistöihin.
Turvekeskustelu on ankkuroitunut veden laatuhaittoihin, hiilen sitoutumiseen, varmuusvarastointiin ja kasvuturvekäyttöön. Turpeen hydrologisista vaikutuksista ei juuri puhuta.