Verottajan mukaan on aika lailla tavatonta, että joku henkilö ilmoittaisi verotukseen enemmän varallisuutta kuin mitä hänellä todellisuudessa on. Tällaisten tietojen päätyminen virallisiin verotietoihin ei kuitenkaan ole mahdotonta, sillä ne perustuvat pitkälti verovelvollisen omaan ilmoitukseen.
— Itse kunkin tiedot tarkistetaan normaalin verovalmistelun yhteydessä, mutta yleensä ei paikalle lähdetä varmistamaan, onko henkilöllä todellakin tällaisia varallisuuseriä, kertoo verohallituksen ylitarkastaja Tomi Peltomäki.
Liikemies Rauli Auran varallisuustietoja Peltomäki ei voi eikä halua laajemmin kommentoida, koska yksittäisen verovelvollisen tiedot kuuluvat verosalaisuuden piiriin. Hän toteaa, että tiedot perustuvat toimitettuun verotukseen, ja niistä voi tehdä oikaisuvaatimuksen, jos ne jonkin muutoksenhakuun oikeutetun tahon mielestä eivät pidä paikkaansa.
Peltomäki ei muista törmänneensä tapaukseen, jossa henkilö olisi tarkoituksella ilmoittanut itselleen varallisuutta enemmän kuin hänellä on.
— Vaikea käsittää, mitä intressiä semmoinen voisi palvella. Kyseessä voi olla väärinkäsitys, ja voihan siihen liittyä joitain muitakin asioita, hän pohtii.
Väärien tietojen ilmoittamisen seurauksia on Peltomäen mukaan vaikea arvioida tilanteessa, jossa tekoon ei ole ryhdytty verojen välttämiseksi.
Rauli Auralla ei verotietojen mukaan ollut viime vuonna lainkaan verotettavia ansio- eikä pääomatuloja, joten hulppeasta varallisuudesta huolimatta hän ei joutunut maksamaan veroja lainkaan. Tämä perustuu tuloverolain 136. pykälän verotuksen kattosääntöön, jonka mukaan verovelvollisen tuloista enintään 70 prosenttia voi mennä veroihin. Eli jos tuloja ei ole, ei tule verojakaan.