Kalevan uutinen, joka kertoo viime vuoden verokuninkaat ja -kuningattaret Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla, ponnahti heti julkaisunsa jälkeen lehden luetuimmaksi jutuksi. Samanlaista suosiota verotietolistat nauttivat muissakin viestimessä.
Todennäköisesti uutisointi on piinallista osalle niistä ihmisistä, jotka listoille nousevat. Osa voi kokea näkymisestään ylpeyttä.
Päivää on kutsuttu kansalliseksi veropäiväksi, kateuspäiväksi ja vuotuiseksi tirkistelypäiväksi. Tuntemukset päivää kohtaan näyttävät olevan ristiriitaiset myös tavallisten kansalaisten joukossa. Tästä kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) tuore asennetutkimus.
Mittauksen mukaan suomalaisten enemmistö (55 %) ei pidä verotietojen julkisuutta liian laajana, eikä heitä haittaa verotietojen julkisuus. Puolet (52 %) pitää verotietojen julkisuutta keskeisen tärkeänä yhteiskunnallisen läpinäkyvyyden kannalta.
Samaan aikaan puolet vastaajista (52 %) allekirjoittaa väitteen, että vuotuinen verotietojen julkaisu on "turha mediakarnevaali", joka palvelee lähinnä kansalaisten tirkistelynhalua. Ehkä vastausta selittää myös kysymyksen sanavalinta. Kukapa nyt turhaa karnevaalia missään asiassa kannattaisi.
Verotietojuttujen suosioon liittyy ilman muuta puhdasta uteliaisuutta. Tietojen julkaisulla on kuitenkin myös painava yhteiskunnallinen peruste. Tiedot kertovat tuloeroista ja esimerkiksi siitä, miten ja millä aloilla Suomessa voi vaurastua. Tai vaikkapa taas tänä vuonna sen, että maan suurituloisimmat ovat enimmäkseen miehiä.
Samalla verotiedot kertovat siitä, että vaikka moni taho muuta julistaa, yrittämiselle ja vaurastumiselle on Suomessa edelleen edellytykset.
Nimilistat ja niiden numerot osoittavat niin ikään, millaisin panoksin suurituloisimmat osallistuvat velkavetoisen julkisen taloutemme rahoittamiseen. Menestyviä veronmaksajia, jotka usein ovat isoja työllistäjiä, tarvittaisiin maassa paljon lisää.
On vaikea sanoa, kuinka moni lopulta lukee listoja kademieltä kokien. Esimerkiksi tulokärkeen monena vuonna kuulunut Supercell-peliyhtiön perustaja Ilkka Paananen on vuosien mittaan saanut paljon kehuja ja ihailua siitä, millaisia summia hän maksaa veroina kotimaalleen. Viime vuonna lukema oli 16 miljoonaa euroa.
Moni tulokärjen nimi on tänä vuonnakin kohonnut listalla yrityksen myynnin ansiosta. Taustalla on usein vuosien tai vuosikymmenten työ, riskinottoja ja ehkä vaikeitakin vaiheita, mistä kaikesta palkkio tulee maksuun yhden vuoden kohdalla.
Sitä on kuitenkin syytä toivoa, että mahdollisimman suuri osa myyntivoitoista suuntautuisi Suomeen, loisi täällä uutta työtä ja hyvinvointia.
Verotietojen julkisuudesta puhuttaessa voi muistuttaa siitä hyvästä perusperiaatteesta, että demokraattisessa kansalaisyhteiskunnassa julkisuuden pitää olla pääsääntö ja salaamisen poikkeus, jolle on oltava erityinen syy. Mielipaha ei vielä sellaiseksi riitä.