Kansallinen veropäivä. Kateuspäivä. Jokavuotinen tirkistelypäivä.
Onko verotietojen julkistamisen päivä kenties rakas, kun sillä on monta nimeä? Ei ainakaan kaikille, sillä moni huipputuloinen ei haluaisi tässä yhteydessä nähdä nimeään viestimissä.
Osa eniten tuloja saaneista suomalaisista käytti muutaman vuoden tarjolla ollutta oikeutta estää tulotietojensa luovuttaminen tiedotusvälineille.
Mahdollisuuden tulppasi kuitenkin viime vuoden lopussa korkein hallinto-oikeus. Se katsoi että verohallinnolle oli vuosien mittaan syntynyt lakisääteinen velvoite laatia medialle sen pyytämä listaus. Viestimet voivat nyt saada tiedot henkilöistä, joiden verotettava vuositulo on ollut yli 100 000 euroa.
Luovutuksen kieltoa saattoi jossain määrin ymmärtää siksi, että kansakunnan tulokerman huippuansiot aiheuttavat myös kateutta, joskus vakavampaakin harmia.
Mutta samaan aikaan tulotietojen julkistamisella on myös yhteiskunnallista merkitystä, monella tapaa.
Läpinäkyvyyden pitää Suomen kaltaisessa kansalaisyhteiskunnassa olla pääsääntö, salaamisen poikkeus. Avoimuus tukee demokratiaa ja yhdenvertaisuutta.
Kovatuloisimpien kansalaisten verotietojen julkistus osoittaa esimerkiksi sen, missä tilassa tuloerot ja palkkatasa-arvo maassa ovat.
Tämän vuoden verotiedot kertovat muun muassa sen, että huipputuloisten maailma on edelleen miesten maailmaa. Viime vuonna 20 Suomen eniten ansainnutta henkilöä olivat kaikki miehiä.
Samoin eniten ansainneiden lista kertoo, millä toimialoilla suomalainen voi nousta vaurauteen. Metsäteollisuus, konepajat tai muu perinteinen teollisuus loivat Suomeen aikoinaan laulustakin tutut parikymmentä mahtisukua. Nyt ainakin ansio- ja pääomatuloilla mitattuna vauraus itää enemmänkin tietoteknologiassa sekä peli- ja ohjelmistoteollisuudessa.
Sahojen omistaminen tosin näyttää edelleenkin yllättävän toimivalta tieltä rikkauteen.
Maan suurimpien tulojen takana ovat lähes aina merkittävät pääomatulot. Ne taas ovat usein koko yrityksen tai sen liiketoiminnan osien myyntituloa.
Muhkeat summat kannattaa suhteuttaa siihen, että yrittäjä on saanut maksun elämäntyöstään, jonka rakentaminen on voinut kestää vuosikymmeniä.
Tulotietoja kannattaa lukea myös verotietoihin verraten. Maan tulokuningas Mikko Kuusi maksoi viime vuonna 27 miljoonan euron verot, Pohjois-Pohjanmaan tuloykkönen Jorma Takanen kahdeksan miljoonan.
Kansakunta hyötyy menestyjistä, jotka ensinnäkin työllistävät mutta antavat myös omien verojensa kautta mojovan panoksensa hyvinvointivaltion ylläpitoon. Tällaisia veronmaksajia tarvittaisiin maahan vielä paljon nykyistä enemmän.
Ja senkin listaukset kertovat, että vastakkaisista väitteistä ja iänikuisista valituksista huolimatta Suomessa voi menestyä.