Hallituksen päätös siirtää datakeskukset pois teollisuuden alennetusta sähköveroluokasta uhkaa katkaista investointivirran alalle, joka tukee sekä talouskasvua että energiainfrastruktuurin kehittämistä.
Pellon hukkalämmöllä kaukolämpöä tuottaneen energiakylähankkeen, jossa Nordblock on teknologiakumppanina, keskeyttäminen (Kaleva 11.3.) ja E-Heatin päätös jäädyttää uudet datakeskushankkeet (Kaleva 12.3.) osoittavat suoraan, miten epäjohdonmukainen veropolitiikka vaikuttaa haitallisesti tarpeellisiin investointeihin ja puhtaan siirtymän etenemiseen.
Joustavat datakeskukset eroavat merkittävästi perinteisistä datakeskuksista, jotka kuluttavat sähköä tasaisesti 24/7/365. Joustavat datakeskukset kykenevät mukauttamaan kulutustaan reaaliajassa ja voivat osallistua luotettavana toimijana kantaverkon reservimarkkinoille.
Joustavat datakeskukset kuluttavat sähköä silloin, kun sitä on saatavilla paljon ja halvalla, ja leikkaavat kulutustaan hinnan noustessa tai tarjonnan vähentyessä. Tämä tekee niistä osan sähköjärjestelmän tasapainottamista ja hintojen vakauttamista, kun Suomessa rakennetaan entistä enemmän joustamatonta sähköntuotantoa.
Lisäksi datakeskusten hukkalämmön hyödyntäminen on jo monessa hankkeessa integroitu kaukolämpöjärjestelmiä. Joustavat datakeskukset ovat hyvä esimerkki toimialasta, jotka kykenevät tukemaan lämmöntuotannon sähköistämistä, vähentäen samalla fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Tämä tukee paikallisia ja kansallisia ilmastotavoitteita.
Datakeskuksiin tehtävät investoinnit vaihtelevat myös monelta muilta osin kuin kulutukseltaan, mutta kyky joustaa ja hyödyntää hukkalämpöä ovat arvokkaita kyvykkyyksiä.
Veropolitiikan nopeat muutokset tekevät Suomeen sijoittumisesta ja investoinneista epävarmempia. Esimerkiksi Pellon datakeskushanke oli saanut jo investointitukea ja edennyt suunnitteluvaiheeseen, mutta sähköveron muutos romutti taloudellisen pohjan ja pysäytti hankkeen. Samanlaisia tapauksia tullaan näkemään lisää, jos hallitus pitää kiinni linjastaan.
Vertailu Ruotsiin ja Norjaan on tässä tilanteessa keskeistä. Suomi on onnistunut houkuttelemaan datakeskusinvestointeja juuri kilpailukykyisen sähkön kokonaishinnan ansiosta. Jos tämä etu menetetään, hankkeet voivat siirtyä nopeasti naapurimaihin, joissa sähköverotus voi muuttua datakeskuksia tai joustavaa suurkulutusta suosiviksi.
Sen sijaan että kaikki datakeskukset niputetaan samaan veroluokkaan, verotusta pitäisi tarkastella niin, että se kannustaa joustavaan sähkönkulutukseen ja hukkalämmön hyödyntämiseen. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi porrastettua sähköveroa, jossa joustavaan kulutukseen ja hukkalämmön tehokkaaseen hyödyntämiseen kykenevät toimijat säilyisivät matalammassa veroluokassa, kun taas jatkuvasti kuluttavien staattisten toimijoiden osalta siirrytään vähitellen korkeampaan veroluokkaan.
Hallituksen linjaus rankaisee erityisesti niitä datakeskustoimijoita, jotka ovat rakentaneet liiketoimintamallinsa joustavuuden ja sähköisen lämmöntuotannon varaan. Tämä ei ole vain epäjohdonmukaista, vaan haittaa puhtaan siirtymän kiihdyttämistä.
Suomen ei kannata samalla kertaa tavoitella puhdasta siirtymää ja päättää verotuksellisesti karkottaa juuri sen saavuttamiseksi tarvittavien investointien toteutumisen. Hallituksen on syytä tarkastella linjaustaan uudelleen ja varmistaa, että datakeskukset voivat jatkossakin tukea Suomen energiajärjestelmää, energiaturvallisuutta, aluekehitystä ja talouskasvua.
Thomas Brand
tutkimusjohtaja, Coinmotion Oy
Jaakko Kaijala
hallituksen puheenjohtaja, Nordblock Oy