Kaupat: Yk­si­näi­nen hal­pa­kaup­pa pyörii ket­ju­jen pu­ris­tuk­ses­sa Hau­ki­pu­taal­la

Eläimet: Lau­ha-lam­mas ilah­dut­taa asuk­kai­ta ou­lu­lai­ses­sa hoi­va­ko­dis­sa

Jääkiekko: Jesse Pul­ju­jär­vi pes­tat­tiin tes­ti­so­pi­muk­sel­la NHL-seu­raan

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Kolumni

Ve­roas­te laskee ra­jus­ti, vel­kaan­tu­mi­nen ei leik­kaa­mal­la vähene

Hyvinvointivaltion alasajo nähdään ainoana ratkaisuna korjata ilmiselviä talousongelmia, joihin löytyisi toisetkin korjauskeinot, jos vain olisi halua toteuttaa.

Kirjoittaja on Vasemmistoliiton kansanedustaja Suomussalmelta.
Kirjoittaja on Vasemmistoliiton kansanedustaja Suomussalmelta.

Valtiovarainministeriö julkaisi budjetin yhteydessä taloudellisen ennusteen, jonka tietojen Suomen kokonaisveroasteen kehityksestä pitäisi herätellä suomalaiset ymmärtämään, missä valtion taloudessa ja velkakeskustelussa oikeasti mennään.

Miksi kokonaisveroaste on tärkeä? Kokonaisveroaste mittaa verotulojen määrää suhteessa maan bruttokansantuotteeseen ja ministeriön ennusteessa kokonaisveroaste romahtaa alhaisimmalle tasolleen sitten vuoden 1987. Ja se tarkoittaa, että julkisen talouden alijäämää on mahdotonta kuroa umpeen menoleikkauksilla ajamatta alas koko hyvinvointivaltiota, jos talouden kasvunäkymät pysyvät vaisuina ja kokonaisveroasteen laskun annetaan jatkua.

Ensi vuonna veroasteen arvioidaan olevan 40,8 prosenttia ja vuonna 2027 vain 40 prosenttia, kun se tänä vuonna on 41,7 ja viime vuonna 42,9 prosenttia. Veroasteen lasku lähivuosina johtuu muun muassa ympäristöverojen tuoton vähenemisestä, kun liikenne sähköistyy ja päästöt muun muassa teollisuuden ja energiantuotannon puolella laskevat. Sekä siitä, että hallitus tietoisesti keventää valmisteverotusta sadoilla miljoonilla euroilla, mikä tarkoittaa myös päästövähennystavoitteiden karkaamista.

Liikenteen veroremonttiin ei ole löytynyt yhteisymmärrystä vuosikymmeniin, ja teollisuuden sekä energiatuotannon puolella näyttää käyvän samalla tavalla. Hyvinvointivaltion alasajo nähdään ainoana ratkaisuna korjata ilmiselviä talousongelmia, joihin löytyisi toisetkin korjauskeinot, jos vain olisi halua toteuttaa.

Eikä Suomessa tarvittavia verouudistuksia tarvitsisi kohdistaa työntekijöihin tai pieni- ja keskituloisiin yrittäjiin. Esimerkiksi tuomalla ulkomaalaisten rahastojen verottomat osingot verotuksen piiriin saataisiin lisätuloja sekä vahvistettaisiin verojärjestelmän oikeudenmukaisuutta ja selkeyttä.

On selvää, että verokehitys on täysin kestämätön maassa, jossa julkiset menot kasvavat, koska väestö ikääntyy, ja ekologinen jälleenrakennus edellyttää valtavia investointeja. Tulopuolen romahdus on keskeinen syy myös Suomen julkisen talouden alijäämän kokoon. Hallituksen ideologinen päätös jättää käyttämättä työkaluja tulopuolen eri verotuksen vahvistamiseksi on syy sille, että alijäämä ei pienene hallituksen rajuista leikkauksista huolimatta.

Veroaste alenee 2,9 prosenttiyksikköä vuosina 2022–2027. Jos veroaste olisi vuonna 2027 vuoden 2022 tasolla, olisi verokertymä tuolloin lähes 10 miljardia suurempi ja julkinen talous lähellä tasapainoa. Toisin sanoen veroastetta ei olisi tarvetta nostaa siitä tasosta, missä se oli viime vuonna, jolloin työllisyys oli parhaimmalla tasollaan kolmeen vuosikymmeneen.

Kirjoittaja on Vasemmistoliiton kansanedustaja Suomussalmelta.