Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Ve­ren­luo­vu­tuk­sen jäl­kei­nen fiilis on upea, kun tietää voi­neen­sa auttaa – tai jopa pe­las­taa ih­mis­hen­gen

Luovutin verta ensimmäisen kerran keväällä 2020. Ajatus oli hautunut päässäni jo useita vuosia, mutta piikki- ja lääkärikammoisena olin aina lykännyt luovutusreissua jonnekin hamaan tulevaisuuteen.

Eräänä toukokuisena aamuna päätin ottaa itseäni niskasta kiinni, varasin ajan verenluovutukseen ja marssin luovuttamaan verta jo samana iltapäivänä. Sille tiellä olen jäänyt, ja seuraava kerta on jo neljäs luovutuskertani.

Verenluovuttajia tarvitaan joka päivä, ja harva arvaakaan, kuinka arvokas teko loppujen lopuksi onkaan kyseessä.

Luovutettu veri jaetaan punasoluiksi, verihiutaleiksi ja plasmaksi, joista valmistetaan veri- ja lääkevalmisteita esimerkiksi leikkauspotilaiden, onnettomuusuhrien, syöpää sairastavien ja keskoslasten hoitoon.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut