Kaukana ovat ajat, jolloin idänkaupan tavaramääriä seurattiin henkeä pidätellen koko Suomea keikuttavina talousuutisina. Kauppa Venäjän kanssa on nyt niin alhaisella tasolla, ettei vastaavaa ole nähty kuin sata vuotta sitten itänaapurin sisällissodan aikana tai talvi- ja jatkosodan oloissa.
Vaikka Suomi on käytännössä irrottautunut Venäjän-kaupasta, ja samoin on tehnyt iso osa muista länsimaista, Venäjän oma ulkomaankauppa ei ole laskenut vuoden 2019 koronaa edeltäneestä tasosta. Turun yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto sanoo tilastoista, että niissä näkyy Venäjän romahduksen sijasta vasta Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen Venäjä-kaupan romahdus.
– En tiedä, mitä pakotetaloudelta on odotettu, mutta ainakaan se ei ole heikentänyt Venäjän ulkomaankauppaa. Se on onnistunut tyrehdyttämään länsikaupan, eli EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa Venäjän kanssa on mennyt todella pieneksi, mutta samaan aikaan kauppa on noussut Aasian suunnalle. Kokonaisuus on samalla tasolla kuin ennen pandemiaa ja vuodelle 2022 osunutta kasvupiikkiä, Liuhto arvioi.
Venäjän ulkomaankaupassa länsimaiden paikan ovat ottaneet Kiina ja Intia.