Vas­taa­mon tie­to­mur­ron uhrit voivat hakea va­hin­gon­kor­vauk­sia ke­sä­kuun loppuun asti – ha­ke­mi­nen on mo­ni­mut­kai­nen vyyhti

On uhrin omalla vastuulla arvioida, mitä kautta korvauksia kannattaa hakea. Vahingonkorvausta tulee vaatia konkurssipesästä kesäkuun 29. päivään mennessä.

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron uhrit joutuvat itse arvioimaan, mitä kautta vahingonkorvauksia kannattaa hakea. Viime syksynä kymmenientuhansien Vastaamon asiakkaiden potilastietoja julkaistiin ainakin osittain verkossa.

Korvauksien saaminen yhdestä paikasta voi vaikuttaa niiden saamiseen toisesta.

Rikosuhripäivystyksen (Riku) toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg kertoo, että rikostutkinnan edetessä avautuu mahdollisuus korvausten vaatimiseen rikoksen tekijältä eli tietomurtajalta. Tällöin uhrit voivat hakea korvauksia oikeudenkäynnin kautta.

Lisäksi uhrit voivat hakea korvauksia suoraan konkurssiin asetetusta Vastaamosta. Vahingonkorvausta tulee vaatia konkurssipesästä kesäkuun 29. päivään mennessä.

Lue myös: Vas­taa­moon liit­ty­viä tie­to­jaan pyy­tä­nyt ou­lu­lais­nai­nen saikin toisen po­ti­laan te­ra­pia­tie­to­ja – Kela: Käy­täm­me meille luo­vu­tet­tu­ja tietoja sel­lai­se­naan

Rikostutkinnan lisäksi selvitetään Vastaamon vastuuta tietovuodosta. Tietosuojavaltuutettu tekee selvitystä siitä, että onko Vastaamo rikkonut EU:n tietosuoja-asetuksen määräyksiä, jolloin myös Vastaamo rekisterinpitäjänä olisi vahingonkorvausvastuussa.

Tietosuojavaltuutettu voi määrätä konkurssipesälle esimerkiksi hallinnollisen seuraamusmaksun, joka kuitenkin maksetaan valtiolle. Tätä kautta uhrit eivät siis saa suoraa korvausta.

Kuvio on monimutkainen, ja yleisten ohjeiden antaminen kaikille uhreille onkin vaikeaa. Åberg kertoo, että korvausten hakeminen ja niiden mahdollinen saaminen konkurssipesästä voi myös vaikuttaa siihen, millaisia korvauksia voisi saada rikosoikeudellisen prosessin kautta.

– Kukaan ei ehkä osaa vielä tässä vaiheessa sanoa, mikä etenemistapa on uhrin oikeuksien kannalta paras, Åberg pohtii.

Jos tietomurtajaa ei saada kiinni, korvauksia ei voi saada rikosprosessissa

Vastaamon tietomurrosta on tehty yli 25 000 rikosilmoitusta, joilla on 22 000 asianomistajaa.

Rikosoikeudelliseen prosessiin ja mahdollisesti käytävään oikeudenkäyntiin vaikuttaa se, saadaanko tietomurron takana ollut rikollinen tai rikolliset kiinni.  Åberg huomauttaa, että jos rikollisia ei saada kiinni, korvausten hakeminen rikosprosessin kautta tekijältä on mahdotonta.

Keskusrikospoliisin tutkinta asiasta on yhä käynnissä. Åbergin mukaan poliisi pyrkii aloittamaan uhrien kuulemiset kuluvan vuoden aikana. Kuulusteluissa käydään läpi myös vahingonkorvausvaatimukset sekä se, vaatiiko uhri rangaistusta tekijälle. Kun uhri vaatii rangaistusta, syyttäjä voi nostaa syytteen asianomistajarikoksesta.

Poliisin mukaan rikostutkinnan tässä vaiheessa on tärkeintä, että rikosilmoitus on tehty huolellisesti.

"Uhrin kannalta haastavaa"

Uhrien on tehtävä hakemus vahingonkorvauksista Vastaamon konkurssipesään itsenäisesti. Neuvontaa voi saada Rikun lisäksi oikeusaputoimistosta tai mahdolliselta omalta oikeusavustajalta tai asianajajalta. Joissain tapauksissa oikeusturvavakuutus voi korvata oikeusavustajan palvelut.

Åberg arvioi, etteivät konkurssipesän kautta saatavat korvaukset tule kuitenkaan olemaan suuria summia. Kaiken kaikkiaan uhrin tulee itse arvioida se, kannattaako hänen panostaa vahingonkorvausten hakemiseen konkurssipesältä vai rikosprosessin kautta.

– Uhrin kannalta tämä on haastavaa ja monimutkaista, eikä ole mitään takeita siitä, että korvauksia tulee saamaan ja minkä suuruisia ne ovat. Kuinka paljon arvioi, että kannattaa panostaa siihen korvausprosessiin, se on jokaisen itse tehtävä, Åberg sanoo.