Vasemmistoliiton päämaja on näissä vaaleissa Kauppurienkadulla.
Kun tuttu Pakkahuoneenkadun ”Järkkä” on taas käytössä noin vuoden kuluttua, Vasemmistoliitto löytyy sen ensimmäisen kerroksen liiketilasta.
Mutta takaisin Kauppurienkadulle, jossa toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki iloitsee ehdokasasettelun onnistumisesta. Ehdokasasettelu on puolet vaalityöstä, hän sanoo.
– Tavoitteena on neljä paikkaa eli kansanedustajien määrän tuplaaminen Oulun vaalipiirissä.
Alavuotunki uskoo, että vaaleissa korostuvat ilmastonmuutokseen liittyvät asiat.
– Toivottavasti puhutaan kuitenkin pitkäjänteisimmistä tulevaisuuden visioista, eikä lihan tai dieselin kieltämisestä.
Vasemmistoliitto aikoo kysyä sähköisellä, neuvoa antavalla jäsenäänestyksellä jäsentensä kantaa hallitusohjelmaan, jos se on sitä tekemässä.
– Mikään muu puolue ei ole aikaisemmin kysynyt.
KYSYMYKSET JA VASTAUKSET
1) Mitä lupaatte äänestäjille, toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki?
Lupaamme tehdä vastuullista politiikkaa, joka tähtää eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen ja kestävämpään elämäntapaan.
2) Mitkä ovat vaaliohjelmanne tärkeimmät asiat?
Ympäristöystävällinen ja elinvoimainen Pohjois-Pohjanmaa vahvistuu työstä ja kehittämistoimista. Haluamme myös hidastaa ilmastonmuutosta. Pohjoinen Suomi tarvitsee panostuksia koulutusmahdollisuuksiin edellisen hallituksen leikkausten seurausten korjaamiseksi. Lisäksi haluamme, että sote-uudistus rakennetaan julkiselle maakuntapohjalle.
3) Millä tavalla Oulun seutu huomioidaan erityisesti vaaliohjelmassanne?
Kaksoisraide Ouluun vahvistaisi seutukunnan elinvoimaa. Ammattikorkeakouluille ja Oulun yliopistolle on taattava pitkäjänteinen rahoitus. Sillä varmistetaan laadukas perus- ja soveltava tutkimus sekä koulutus. Maakunnassa tarvitaan myös elävää kulttuuria ja kulttuurin tekijöitä. Vasemmisto tukee Oulun pyrkimistä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026.
4) Kuinka paljon käytätte puolueena vaaleihin rahaa ja kuinka paljon ehdokkaat tämän lisäksi käyttävät rahaa kampanjoihinsa?
Pohjois-Pohjanmaan piirijärjestö käyttää vaaleihin noin 50 000 euroa. Ehdokkaiden kampanjabudjetit liikkuvat ennakkotietojen mukaan 2 000 – 30 000 eurossa.
5) Kuinka monta paikkaa uskotte saavanne eduskuntaan?
Tavoitteena on neljä paikkaa eli kansanedustajien määrän tuplaaminen Oulun vaalipiirissä.
6) Kenestä tulee ääniharava ja kuka omista ehdokkaistanne saa eniten ääniä?
Vasemmiston ehdokkaista istuvat kansanedustajat Hanna Sarkkinen ja Katja Hänninen sekä europarlamentaarikko Merja Kyllönen keräävät varmasti paljon ääniä. Lisäksi entisiä kansanedustajia Risto Kalliorinnettä ja Anne Huotaria on povattu ääniharaviksi.
7) Miten työllisyysaste saadaan 75 prosenttiin, jota nyt pidetään yleisesti lähivuosien tavoitteena?
Työllisyysaste nousee nostamalla tutkimus-, kehitys ja innovaatiorahoitus viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, takaamalla jokaiselle oikeuden opiskeluun ja opinto-ohjaukseen, itsensätyöllistäjiä ja pienyrittäjiä auttamalla ja toteuttamalla tasa-arvoinen perhevapaauudistus. Lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, että palkalla tulee toimeen. Pelkkä työllisyysasteen nostaminen ei riitä, jos suuri osa työllisistä on edelleen yhteiskunnan tukien varassa.
8) Miten verotusta tulee muuttaa: mitä veroja korotetaan, mitä lasketaan?
Tuloverotuksen progressiota lisätään. Pienituloisten verotuksen keventämiseksi kunnallisverotuksen perusvähennystä nostetaan tuntuvasti niin, että valtio korvaa tulomenetykset kunnille. Vastaavasti suurituloisimpien valtion tuloveroasteikkoa kiristetään. Suomalaisten enemmistön ansiotuloverotus kevenee tai pysyy ennallaan.
Pääomatulojen verotusta uudistetaan progressiivisemmaksi ja listaamattomien yritysten omistajien kohtuuttomat osinkoverohelpotukset poistetaan. Samalla pienten pääomatulojen verotusta kevennetään. Otetaan käyttöön varallisuusvero. Suurten perintöjen ja lahjojen verotusta kiristetään, sekä selvitetään mahdollisuutta palauttaa varallisuusvero. Vakuutuskuorten, kapitalisaatiosopimusten, tiettyjen sijoitusrahastojen, holding-yhtiöiden ja muiden vastaavien omistusjärjestelyiden veroetuja karsitaan, jotta yhtiöiden osakkeiden suora omistus on yhtä kannattavaa kuin omistaminen erilaisten omaisuusjärjestelyiden kautta. Ei ole oikein, että piensijoittajat maksavat usein enemmän veroa kuin suurten omaisuuksien haltijat.
9) Miten vanhustenhuoltoa tulee kehittää ja miten se rahoitetaan?
Jokaiselle pitää taata oikeus päästä terveyskeskukseen viikossa maksutta. Hoitajia on lisättävä vanhusten palveluihin. Haluamme parantaa hoitajamitoitusta niin, että hoitajien määrä vastaa vanhusten hoidon tarvetta. Lisäksi Suomeen tarvitaan vanhusasiainvaltuutetun virka.
Vanhusten heitteillejättö kotihoidon nimissä on lopetettava ja huonokuntoisten sekä yksinäisyydestä kärsivien on päästävä halutessaan palveluasumiseen tai yhteisölliseen asumiseen. Palvelutaloihin ja kotihoitoon on lisättävä tuntuvasti työntekijöitä, ja heidän vähimmäismääränsä sekä ammattipätevyytensä taso on määriteltävä. Vanhuspalveluiden maksujen pitää olla oikeudenmukaisia ja maksukriteerien yhdenmukaisia koko maassa.
Kuten tämäkin, monet ajamamme uudistukset maksavat. Vaikka työllisyyden paraneminen on kaikkien puolueiden tavoitteena, ei meidän mielestämme ole realistista laskea kaikkien uudistusten rahoittamista myönteisen työllisyys- ja suhdannekehityksen varaan.
Ohessa on joitakin verotukseen liittyviä esimerkkejä siitä, mistä tarvittavaa lisärahoitusta voitaisiin hankkia.
Esitetyt luvut ovat suuntaa-antavia arvioita yksittäisten toimien vaikutuksista (miljoonaa euroa):
Pääomatuloasteikon progression kasvattaminen +100.
Listaamattomien yhtiöiden osinkohuojennusten rajoittaminen +350.
Yrittäjävähennyksen poisto +130.
Kotitalousvähennyksen ehtojen palautus 2016 mukaisiksi + 30.
Yksityisen eläkevakuutuksen verotuen poisto +85.
Sijoitusrahastojen, sijoitusvakuutusten ja muiden kuorijärjestelyiden veropohjan tiivistäminen +200.
Perintö- ja lahjaveron kohtuullistaminen (sis. sukupolvihuojennus) +150.
Metsälahjavähennyksestä luopuminen +15.
Varallisuusveron käyttöönotto +100.
Konsernilainojen korkovähennysoikeuden rajoittaminen +140.
Osinkoverosta vapautettujen yhteisöjen lähdevero +250.
Pakollisen veronumeron käytön laajentaminen +50.
Fiskaalisen kassajärjestelmän käyttöönotto +130.
Kaivostoiminnan rojaltivero +50.
Lentovero +100.
Ympäristölle haitallisten tukien karsiminen +500.
10) Tarvitaanko sote-uudistus ensisijaisesti asioiden parantamiseksi vai kustannusten hillitsemiseksi?
Ensisijaisesti palvelujen parantamiseksi. Palveluiden integraation myötä voidaan saada myös säästöjä aikaan verrattuna kaatuneeseen malliin, joka olisi lisännyt kustannuksia runsaasti.
11) Mitä asioita sote-uudistuksen tulee ensisijaisesti parantaa tavallisten ihmisten elämässä?
Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio on palautettava takaisin uudistuksen keskiöön eli palvelut samalta luukulta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sote-uudistuksessa palataan Sipilän hallitusta edeltäneelle parlamentaarisen yhteistyön linjalle ja rakennetaan alueellinen sote-palvelujen kokonaisuudesta – niin palvelujen järjestämisestä kuin tuotannostakin – vastaava hallinto. Sen jälkeen monikanavarahoitus yhdistetään yhdeksi tasa-arvoa ja vaikuttavuutta edistäväksi kokonaisuudeksi. Näin voidaan parantaa palveluiden laatua ja monipuolisuutta sekä kehittää niitä.
12) Kaatuneen uudistuksen keskiössä olivat maakunnat. Tuleeko sote-uudistus rakentaa maakuntien vai minkä tahon varaan?
Maakunnat ovat hyvä pohja sote-uudistukselle. Maakuntauudistus pitää viedä loppuun parlamentaarisella yhteistyöllä niin, että potilaan oikeuksia, itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta heitä koskevassa päätöksenteossa lisätään.
13) Mikä ratkaisee vaalituloksen?
Äänestäjät ratkaisevat vaalit. Kampanjan loppumetreillä vaikuttaa varmasti se, mitkä asiat nousevat vaalikeskusteluissa keskiöön.
14) Mitkä puolueet tarvitaan seuraavassa hallituksessa?
Punavihreälle pohjalle (vasemmistoliitto, vihreät, sdp) on hyvä rakentaa tulevaa hallituspohjaa.
15) Pystyttekö sopimaan hallitusohjelmasta kaikkien puolueiden kanssa? Keiden kanssa ette?
Hallitusohjelman sisältö ratkaisee tietysti viime kädessä, mutta on epätodennäköistä, että vasemmistoliitto mahtuu samaan hallitukseen kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa.
EHDOKKAAT
82 Karita Alanko Oulu, 83 Markku Eilola-Jokivirta Oulu, 84 Heidi Haataja Liminka, 85 Anne Huotari Oulu, 86 Katja Hänninen Raahe, 87 Jouni Jussinniemi Pyhäjärvi, 88 Risto Kalliorinne Oulu, 89 Olli Kohonen Oulu, 90 Miikka Kortelainen Kajaani, 91 Merja Kyllönen Suomussalmi, 92 Ville Luotola Oulu, 93 Carina Läntinen Utajärvi, 94 Silvo Nybacka Lumijoki, 95 Veli Paasimaa Muhos, 96 Outi Pekkala Haapavesi, 97 Suvi Röntynen Oulu, 98 Hanna Sarkkinen Oulu, 99 Kirsi Virtanen Kuhmo.
