Värtön ma­ta­la­ener­gia­ta­lol­ta pääsee ci­ty­bus­sil­la kes­kus­taan

Entisen puolustusvoimien varikon, nykyisen Riverside-asuinalueen kokonaisuus alkaa hahmottua. Takarivin viisi kerrostaloa rakennettiin ensin ja syyskuussa valmistuva Riverside Folk on jokirannan eturivin ensimmäinen.

Entisen puolustusvoimien varikon alueelle rakentuva Riverside-kokonaisuus vertautuu keskustan ja luonnon läheisyyden puolesta Toivoniemen torneihin.
Entisen puolustusvoimien varikon alueelle rakentuva Riverside-kokonaisuus vertautuu keskustan ja luonnon läheisyyden puolesta Toivoniemen torneihin.
Kuva: Riikka Kuittinen

As Oy Oulun Riverside Folk,
Kurkelantie 1A, Värttö,
Arkkitehtitoimisto
Veli Karjalainen Ky, NCC Rakennus Oy

Entisen puolustusvoimien varikon, nykyisen Riverside-asuinalueen kokonaisuus alkaa hahmottua. Takarivin viisi kerrostaloa rakennettiin ensin ja syyskuussa valmistuva Riverside Folk on jokirannan eturivin ensimmäinen.

Talotyyppejä kahdeksan talon muodostamaan kortteliin mahtuu kolme. Asemapiirros on kovin sotilaallinen, mutta kerroskorkeuksien vaihtelun ja kontrastisesti tumman ja vaalean tiilimuurauksen ansiosta talot tanssahtelevat paikan päällä koettuna yllättävän eloisasti.

Korttelia reunustavat Kulttuuripesula ja Värtön liikuntahalli antavat kerrostuneisuutta ja kaupunkimaista rouheutta alueelle, Oulujoki puolestaan tuo luontoelämykset ulottuville.

Alue vertautuu keskustan ja luonnon läheisyyden puolesta Toivoniemen torneihin. Talotyypiksikin on valittu toivoniemeläisittäin pistetalo, Riverside Folkissa vain pistetaloja on liitetty kaksi yhteen.

Matalampi ja kapeampi 5-kerroksinen osa sijoittuu joen puolelle ja leveämmästä ja korkeammasta 8-kerroksisesta katsellaan etummaisen ohi ja yli.

Kahdeksankerroksisessa osassa asunnot sijoittuvat omiin kulmiinsa portaan ympärille ja ikkunat avautuvat aina vähintään kahteen ilmansuuntaan. Ratkaisu on toimiva, sillä pohjoinen ilmansuunta tarjoaa jok

imaiseman ja muut aurinkoa.

Pitkänomaisessa viisikerroksisessa osassa jokinäkymää ei ole annosteltu yhtä demokraattisesti, vaan joka kerroksen jokipääty on varattu yhdelle, 92,5 -neliöiselle neljän huoneen ja keittiön asunnolle.

Huoneisto on saman kokoinen kuin pari viikkoa sitten puntaroitu rivitalohuoneisto ja makuuhuoneitakin on yhtä lailla kolme.

Multaa ei tämän asunnon "pihalla" toki pääse kaivamaan kuin kukkaruukussa, mutta käyttökelpoisuudeltaan koko asunnon levyinen terassi kilpailee tasaveroisena pienen rivitalopihan kanssa. Kunkin perheen omista mieltymyksistä riippuu, haluaako asuntoonsa mieluummin istutettavan vai sisustettavan ulkotilan.

Asunto ottaa jokinäkymällä vastaan jo eteisessä, ja takkitilaakin on reilusti. Erillinen vaatehuone sijoittuu yhden makuuhuoneen yhteyteen, toisesta puolestaan on kulku terassille. Huoneet tuntuvatkin hieman kilpailevan keskenään päämakuuhuoneen statuksesta. Joka tapauksessa ne muodostavat mukavasti pienen makuuhuoneosaston omine wc-tiloineen.

Kolmas suljettava huone on pienehkö oleskelutiloihin yhdistyvä kirjasto. Huoneen sijoitus on joustava, sillä tarvittaessa siitä saa makuuhuoneen kääntämällä umpioven makuuosaston käytävälle.

Asunnon oleskelutiloihin paistaa aurinko ainoastaan aamulla, mutta suurista ikkunoista katsellaan auringossa kylpevää jokivartta. Parvekkeelle paistaa sekä aamulla että illalla, siis silloin kun kotona yleisimmin ollaan.

Saunaosaston lauderatkaisuihin ja kodinhoidon järjestelyihin on panostettu. Lisäarvoa toisi kuitenkin suorempi yhteys terassille vilvoittelemaan. Vaikka Westend-mielikuvia tavoitteleva River Side -alue meillä Perämerellä hieman hienostelevalta kuulostaakin, kertoo se myös laatutavoitteista. Kohde on matalenergiarakentamista eli se kuluttaa alle 60 prosenttia energiamääräysten tasosta.

Vuoden 2012 määräysten kiristymisen jälkeenkin asunto säilyy siis energiankulutukseltaan uuden veroisena.

Kohdetta ei erityisesti mainosteta ekologialla, mutta energiatehokas asunto lähellä keskustaa on toki siitä näkökulmasta hyvä valinta.

Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen vaatii, että asumisunelmia täytyisi voida toteuttaa ja luontoyhteyttä kokea muussakin kuin omakotitalossa.

Unelmoida voisi vaikka pihanomaisesta parvekkeesta kerrostalossa. Tai asumisesta luonnonläheisellä mutta sen verran tiiviillä asuinalueella, että bussitkin kulkevat.

Kilpaillakseen omakotiasumisen kanssa asuntoyhtiöt voisivat kuitenkin tarjota asukkaille enemmän valintamahdollisuuksia. Tässä kohteessa asukkaat saavat valita pintamateriaalit ja kiintokalusteet viidestä eri mallistosta.

Miksei asuntoon voisi suunnitella myös vaihtoehtoisia pohjaratkaisuja? Näistä asukas voisi valita ehkä rohkeamman kuin keskivertokivan pohjaratkaisun tai ainakin kokea saavansa juuri sitä, mitä haluaa.

Riikka Kuittinen

Ilmoita asiavirheestä