Pesäpallo: Kaleva Live näyttää Lipon lauan­tai­sen ko­ti­ot­te­lun suorana lä­he­tyk­se­nä

Varjo vaalien yllä – "Miten saadaan vaa­li­toi­mit­si­joi­ta, jotka läh­te­vät uh­ka­roh­keas­ti ko­tei­hin ja lai­tok­siin?"

Oulun keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja näkee huhtikuun kuntavaaleissa paljon avoimia kysymyksiä

Vuoden 2019 eduskuntavaalien ennakkoäänestykseen voitiin jonottaa ilman erityisiä turvavälejä. Tänä keväänä on toisin.
Vuoden 2019 eduskuntavaalien ennakkoäänestykseen voitiin jonottaa ilman erityisiä turvavälejä. Tänä keväänä on toisin.
Kuva: Pekka Kallasaari

Koronatilanne langettaa synkän varjon huhtikuun kuntavaalien ylle.

Oulun keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Aulikki Heinonen (kesk.) nostaa suurimmaksi huoleksi koti- ja laitosäänestämisen toimittamisen.

– Miten saadaan vaalitoimitsijoita, jotka lähtevät uhkarohkeasti koteihin ja laitoksiin ja kuinka suojellaan ja varjellaan kotona ja laitoksissa olevia äänestäjiä?

Karanteenin määrätyille on pohdittu kotiäänestyksen mahdollisuutta. Se voisi merkitä totutusta suurempaa kotiäänestäjien määrää, mistä seuraisi vielä lisäpainetta vaalitoimitsijoille.

– Sitähän ei koskaan voi tietää ja siinä on aika lyhyt ilmoittautumisaika, Heinonen pohtii.

Kysymysmerkkejä

Heinonen kertoo pyytäneensä keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana aluehallintovirastolta ohjeistusta vaalien järjestämisestä. Oikeusministeriöstä ohjeita on luvassa helmikuussa.

– Olivatpa ne ohjeet minkälaiset hyvänsä, nykyinen tilanne ja rokotetilanne huomioiden, niin tautihan ei suinkaan ole ohi huhtikuussa, jolloin vaalien pitäisi olla, hän toteaa.

Jos koronatilanne heikkenee, on juuri huhtikuulle väläytelty nykyistäkin rankempia rajoitustoimia. Ne tekisivät vaalien järjestämisen käytännössä mahdot­tomaksi.

Nykyrajoituksillakin tarvitaan tarkkaavaisuutta. Turvavälit pitäisi pystyä pitämään, ja tarpeettomia kontakteja tulisi välttää.

Ilmassa on Heinosen mukaan “monenlaisia kysymysmerkkejä”.

Yksi liittyy ennakkoäänestykseen.

– Tilat ovat aika pieniä, kun ne ovat jossain marketin nurkassa. Jos siellä on sitten kymmenestä viitenkymmeneen ihmistä jonossa, niin kahden metrin välejä on aika hankala pitää.

Toinen piipahdukseen äänestyskopissa.

– Jos sinne menee tartunnan saanut, joka yskäisee muutaman kerran, niin mistä se tiedetään ja kuinka se saadaan puhdistettua? Tuleeko tällaisia tilanteita, en ­tiedä.

Kolmas ääntenlaskuun.

– Äänestyslippuja ei voi hirveän laajalle levittää. Ne täytyvät olla hallinnassa sillä, joka valvoo ääntenlaskennan toteuttamista.

Siirto syksylle?

Esimerkiksi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) ja oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen ovat julkisuudessa esittäneet näkemyksiä vaalien mahdollisesta siirtämisestä.

Siirto vaatisi lakimuutoksen. Toistaiseksi on kuitenkin pidetty kiinni siitä, että vaalit järjestetään aiotusti.

– Itse olisin toivonut, että vaaleja olisi voitu siirtää alkukesään tai jopa alkusyksyyn, Aulikki Heinonen ­sanoo.

Hän korostaa, että kysymys on hänen henkilökohtaisesta mielipiteestään.

Heinonen perustelee näkymystään myös kampanjoinnilla, jota ei voida perinteiseen tapaan järjestää.

– Kun kauppakeskuksiin ja kylänraiteille ei pääse vaalikoppeja pitämään, niin tämä jää aika pitkälle sosiaalisen median ja netin varassa tapahtuvaksi vaalityöksi. Se ei ole koko totuus siitä, mitä ihmiset haluaisivat tietää ja miten ihmiset kykenevät ottamaan tietoa vastaan.

jussi.korhonen@forum24.fi