Vuodenvaihteen alennusmyynnit houkuttelevat uusimaan myös vuodevaatteita, peitteet, tyynyt ja lakanat saattavat maksaa vain puolet niiden normaalista hinnasta. Kauppaan mennessä kannattaa kuitenkin miettiä valmiiksi, haluaako yhden sesongin muotivärejä vai korkeatasoisista materiaaleista valmistettuja tuotteita.
Jos kotona on allergikkoja, niin laadukkaisiin materiaaleihin kannattaa satsata. Ne pölyävät yleensä vähemmän. Sekin on hyvä muistaa, etteivät patjat, peitteet ja tyynyt ole perintökaluja, vaan ne pitää uusia säännöllisin välein. Patjan iäksi voi laskea kahdeksan kymmenen vuotta. Tavallinen peitto pitäisi vaihtaa noin viiden vuoden välein ja tyynykin parin vuoden välein.
Tavallista
vai ylellistä?
Kullakin meistä on omat makutottumuksensa peittoihin. Yleisin materiaali täytteissä on paloturvallinen ja hinnaltaan edullinen käsittelemätön polyesterkuitu. Käsiteltyyn kuituun verrattuna se litistyy nopeammin käytössä eikä palaudu hyvin pesussakaan.
Sen takia kuituja silikoidaan liukkaaksi ja onteloimalla lisätään niiden pehmeyttä, ilmavuutta ja keveyttä. Kahdesta polyesterityypistä valmistettu spiraalikuitu on myös joustavaa. Käsitelty polyesterikuitu ei litisty helposti käytössä ja se palautuu pesussa kuohkeaksi.
Pallokuitu on laadukkaiden tyynyjen täyte. Mikäli sillä täytetään peite, se on tikattava tiheästi. Kuitupalloset voivat kuitenkin kasautua peitteen sisällä ruututikkauksienkin nurkkiin eli tuloksena voi olla "kangas kangasta" vasten. Pallokuitutyyny muotoutuu hyvin eri uniasennoissa. Se säilyttää hyvin muotonsa, mutta vaatii päivittäisen pöyhimisen.
Osa haluaa ehdottomasti untuva- ja höyhentäytteisiä peitteitä ja tyynyjä. Viimeisimmät allergiatutkimukset ovat osoittaneet, että hyvin puhdistettu vesilinnun untuva ei sisällä pölyäviä epäpuhtauksia, joten ne saattavat sopia allergikoillekin.
Kun peitteen täytteenä on suuri määrä untuvia, peite on itse asiassa täynnä ilmaa, joka lämpenee peitteen alla nukkuvan ihmisen lämmöstä. Untuva päästää myös kehon kosteuden läpi.
Untuvaseossuhteet ilmoitetaan prosentuaalisina paino-osuuksina. Ensimmäinen luku ilmoittaa untuvien paino-osuuden ja jälkimmäinen untuvaisten höyhenten vastaavan arvon. Osaan untuvapeitteistä saatetaan lisätä esimerkiksi silikonoituja polyesterikuituja, mikä kannattaa tutkia tuoteselosteesta.
Mitä enemmän peitteessä on kokountuvaa, sitä kevyempi, ylellisempi ja lämpimämpi se on. Ja tietenkin kalliimpi. Kunnolliset tikkaukset, jotka pitävät täytteen tasaisesti paikoillaan, lisäävät myöskin hintaa.
Synteettisestä vanulevystä valmistettu pussilakanapeite sopii parhaiten kesän helteisiin.
Yhdistelmäpeitteet valmistetaan kahdesta eripaksuisesta peitteestä. Kesällä käytetään kevyttä osaa ja talvella lisätään paksu osa.
Myös termopeitteissä on kaksi täytekerrosta. Niiden väliin jäävä ilma toimii eristeenä ja tekee peitteestä normaalia lämpimämmän tuntuisen.
Lisäksi myynnissä on luonnonkuiduista valmistettuja villavanu- ja silkki- ja viskoositäytteisiä vuodevaatteita.
Lakanoita ja
petauspusseja
Pussilakanoita valmistetaan tavallisesta ja kampapuuvillasta. Satiini- ja silkkipussilakanat tuntuvat ylellisiltä. Talven pakkasissa flanelli tuntuu mukavalta ihoa vasten ja kesällä pellava viileältä . Siliävät tai kreppipussilakanat eivät vaadi mankelointia, mikä säästää kotitöihin kuluvaa aikaa.
Helmalakanoilla saa vuoteeseen näyttävyyttä ja samalla se suojaa patjaa nuhrautumiselta.
Uutta on myös petauspatjan päälle laitettava petauspussi, joka pysyy taatusti paikallaan. Valmistaja lupaa pesuvälien pidennystä, koska petauspussin voi käyttää molemmin puolin, eli vastaa kahta aluslakanaa, mutta jättääkö käytettyä puolta patjaa vasten viikoksi kahdeksi, kannattaa harkita.
Eroja
tyynyissäkin
Tyynyn tehtävä on huolehtia nukkuessamme oikeasta pään asennosta. Henkilökohtaisten mieltymysten lisäksi tyynyn valintaan vaikuttavat nukkumisasento ja nukkujan koko.
Perusohjeena voi pitää, että selällään nukkuja tarvitsee matalamman tyynyn, leveäharteinen kyljellään nukkuva taas korkean. Pehmeään patjaan sopii matala tyyny korkeaa paremmin.
Erilaiset anatomisesti muotoillut tyynyt saattavat tuoda helpotusta niska- ja hartiakipuihin.
Tavallinen tyyny pitää pöyhimisestä ja se pitäisi pestä kahdesta neljään kertaa vuodessa. Täytteen kasaantumista voi estää harsimalla tyyny muutamalla pistolla ennen pesua. Tyynyjen rumpukuivaus on yleensä suositeltavaa.
Lisää
käyttöikää
Vuodevaatteet tarvitsevat myös päivittäistä huoltoa. Tyynyt pitäisi pöyhiä ja vuodetta tuulettaa, jotta kosteus haihtuisi. Peitot on hyvä ravistella ja kääntää päiväksi toisin päin. Ikkunan voi jättää auki hetkeksi ennen töihin lähtöä.
Lakanat vaihdetaan viikon kahden välein. Tyynyliinoja voi vaihtaa useamminkin. Pesulämpötila saisi olla vähintään 60 astetta, jolloin pölypunkit häviävät. Punkit häviävät myös saunassa, tunti 60-asteisessa löylyssä tai ulkona 28-asteisessa pakkasessa kuusi tuntia. Sitten vielä imurointi päälle.
Petauspatjat, tyynyt ja peitteet pitäisi viedä ulos kerran viikossa tuultumaan ja samalla imuroida vuode.
Jos kotona on allergiaa, niin parhaita vuodevaatteita ovat ne, joissa on tiiviskankaiset päällysmateriaalit. Myös mankelointi, silitys ja prässääminen vähentää tekstiilipölyn irtoamista ja tiivistää tekstiilien pintaa, eikä likakaan tartu kovin helposti.