Muuttuneen turvallisuusympäristön ja sitä seuranneen keskustelun myötä voitaneen sanoa, että Suomessa vuoden 2024 teemana on ollut varautuminen. Mahdolliset uhkaskenaariot ovat tuoneet varautumisen kansalaisten luo: mieliin, koteihin ja toimintaan.
Puolustusministeri Antti Häkkänen pitää varautumista kansalaisvelvollisuutena (Salon Seudun Sanomat 14.12.2024). Huomioidaan kuitenkin, ettei Suomi ole käsky-yhteiskunta, jolloin tällaisen velvollisuuden täyttäminen lähtee lopulta jokaisen suomalaisen omasta halusta pysyä toimintakykyisenä kriisitilanteessa.
Kansalaisen näkökulmasta varautumisen voidaan katsoa koostuvan kolmesta oleellisesta kulmakivestä, jotka yhdessä muodostavat varautumisen kolmijalan. Yhden kulmakiven ollessa vajavainen tai puuttuessa kokonaan kolmijalka horjuu tai romahtaa.
Henkinen kapasiteetti on edellytys fyysiselle toimintakyvylle. Potentiaalisten uhkaskenaarioiden läpikäynti ja hyväksyminen, suunnitelmallisuus ja ennakointi ovat osa tärkeää mielikuvaharjoittelua, joka vie terää lamaantumiselta kriisitilanteessa.
Psyykkisen puolen lisäksi tarvitaan oikeanlaisia varusteita. Esimerkiksi pitkittyneessä sähkökatkossa pelkkä asenne ei riitä, vaan tarvitaan konkreettinen kotivara. Tietyt tilanteet vaativat tietynlaisia varusteita.
On tärkeää lähteä rakentamaan varustelua alhaalta ylös eli kriittisestä hyödylliseen. Hienoinkaan varuste ei auta, ellei sitä osaa käyttää. Yllättävässä tilanteessa olemassa olevien varusteiden hyödyntämisessä kannattaa käyttää mielikuvitusta.
Varautuminen on jatkuvaa, muuttuvaa ja päivittyvää. Hankittua osaamista tulee ylläpitää säännöllisillä harjoituksilla. Oman osaamisen merkitystä ei kannata aliarvioida, sillä eri tilanteissa erilaiset taidot korostuvat.
Meidän on asennoiduttava siihen, että nykyinen turvallisuusympäristö voi pysyä epävakaana pitkäänkin. Varaudutaan siis viisaasti.
Heta Pikkarainen
Oulu