Oulun ympäristössä raha keskittyy erityisesti Kempeleeseen ja Oulunsaloon, mutta myös Kiiminkiin ja Haukiputaalle.
Oulun naapurikuntien rikkain on kempeleläinen Polar-Elekctron perustaja Seppo Säynäjäkangas, joka on komeillut varallisuustilastojen pohjoissuomalaisilla kärkipaikoilla jo usean vuoden. Viime vuonna Säynäjäkankaalla oli verotettavaa varallisuutta lähes 22 miljoonaa euroa.
Lähes kaikki Säynäjäkankaan tulot tulevat pääomista: yhteenlasketuista 5,68 miljoonan euron tuloista ansiotuloja oli vain 7 866 euroa. Hieman vajaan puolen miljoonan euron kuukausituloista palkkatulojen osuus on siis 655 euroa. Tästä syystä Säynäjäkangas maksaa tuloistaan veroa vain 32 prosenttia.
Haukiputaalaisista eniten omaisuutta on kerännyt Elektrobit Oyj:n johtaja, diplomi-insinööri Eero Halonen. Verotettavaa varallisuutta on noin 18 miljoonaa euroa. Tuloja Halosella oli viime vuonna melko tarkkaan neljännesmiljoona.
Oulunsalon varakkain on Head Invest Oy:n hallituksen puheenjohtaja Veikko Lesonen, jonka verotettava varallisuus oli viime vuonna noin 13,6 miljoonaa euroa.
Eniten tienannut oulunsalolainen oli kuitenkin Sisärakenne Kukkola Oy:n entinen toimitusjohtaja Alpo Kukkola hieman yli puolen miljoonan euron tuloillaan. Lesosen yhteenlasketut ansio- ja pääomatulot olivat nyt "vain" noin 111 000 euroa, kun ne vuonna 2002 olivat hieman yli 452 000 euroa. Siinäkin oli valtava harppaus vuoteen 2000, jolloin Lesonen oli koko maan eniten ansainnut huimilla yli 100 miljoonan euron osakekaupoillaan.
Alpo Kukkolan nousu tulolistoille johtuu viime vuonna tehdystä yrityskaupasta, jolla oulunsalolainen Sisärakenne Kukkola Oy myytiin helsinkiläisyritykselle. Samasta syystä hänen Kempeleessä asuva poikansa Juha Kukkola komeilee koko Pohjois-Suomen tulotilaston 14. sijalla. Firma toimii edelleen vanhalla nimellään ja molemmat Kukkolat ovat sen palkkalistoilla.
Kiiminkiläisistä sekä varakkain että eniten tienaava oli Ruskon betonin toimitusjohtaja Martti Väänänen. Verotettavaa varallisuutta Väänäsellä on noin 1,4 miljoonan euron verran ja tuloja 1,6 miljoonaa euroa. Väänäsen mukaan kyseessä on parin, kolmen vuoden aikana näkyvä piikki, kun ensi vuonna voimaan tuleva yhtiöverouudistus on tavallaan pakottanut Ruskon betonin osakkaat nostamaan vuosien varrella kertyneen ylijäämän osinkoina.