Eurovaaliehdokas kirjoitti, (Kaleva 28.5./Lukijalta) että vapaat yhteismarkkinat edistävät taloudellista kasvua.
Yleensä ottaen tämä pitää paikkansa, vaikka täysin vapaata kauppa ei liene missään. Sopiva sääntely on tarpeen. Kirjoittaja halusi kuitenkin luoda mielikuvan, että EU-jäsenyys on hyvä, kun se tuo vapaakaupan ja luo taloudellista hyvinvointia.
Seuraavana päivänä oululaisen kansanedustajan kirjoitus oli otsikoitu, että yhtenäinen Eurooppa on Suomen etu.
Sopivassa määrin yhteistyötä todella tarvitaan, mutta Eurooppaan kuuluu myös Itä-Eurooppa, eikä mistään pitäisi tehdä vihollismaata, vaikka sotaelinkeino sitä haluaa ja propagoi. Tämä olisi tärkeää Suomelle.
Kirjoittaja jatkaa, miten yhteismarkkinat ovat mahdollistaneet tavaroiden, palveluiden, pääoman ja ihmisten vapaan liikkuvuuden, samalla laajentaen markkinoita ja lisäten Suomen vientiä.
Yleistä bluffia molemmat kirjoitukset. Samaa propagandaa tekee Yle EU-pelissään, missä se heittäytyy faktantarkastajaksi.
Yle myöntää, että vuonna 2022 Suomi maksoi jäsenmaksuja 800 miljoonaa euroa enemmän kuin sai tukina takaisin. Yle sitten puolustelee, että lukuihin ei ole kuitenkaan laskettu hyötyjä, mitä saadaan kaupankäynnissä avoimista sisämarkkinoista tai helpommasta liikkumisesta. Näin Yle hämää ja johtaa harhaan.
Vapaakauppa tai liikkuminen Euroopassa eivät nimittäin riipu EU-jäsenyydestä! Suomi on mukana Euroopan talousalueessa ETAssa, kuten EU:n ulkopuoliset Norja, Islanti ja Lichtenstein, ja vuoden 1994 Suomi oli tämän sopimuksen varassa ilman EU-jäsenyyttä.
ETA antaa yrityksille kaupankäyntiin samat vapaudet ja oikeudet kuin jäsenyys poliittisessa EU:ssa. Talouteen liittyvillä sopimuksen aloilla ETAn jäsenmaat pääsevät vaikuttamaan EU:ta ja itseään koskevaan lainsäädäntöön valmisteluvaiheessa, mutta EU tekee lopulliset päätökset. ETA-sopimus ei koske alkutuotantoa eikä tulleja.
Liikkumisesta Euroopassa on erillinen Schengen-sopimus. Sen piiriin kuuluvat Efta-maat Islanti, Lichtenstein, Norja ja Sveitsi sekä EU Irlantia lukuun ottamatta. Lisäksi on huomattava, että nuorisoa ja opiskelijoita varten on olemassa suosittu Erasmus-ohjelma, missä on mukana peräti 38 maata.
EU:lla on myös ohjelma nimeltään Euroopan solidaarisuusjoukot. Sen piirissä ovat jäsenmaat sekä Islanti, Lichtenstein, Turkki ja Pohjois-Makedonia. Norja kuuluu ohjelman kumppanimaihin, joita on suuri joukko muitakin.
EU:n sisäänpääsyehdot saivat aikaan jo jäseneksi pyrittäessä 90-luvulla laman, integraatiolaman. Jäsenyys, etenkin meille ylivahva euro, myös syvensi ja pidensi vuonna 2009 alkanutta toista lamaamme tai pitkää taantumaa, ja EU:n pakotteet ja russofobinen politiikka Venäjää kohtaan yhdessä Nato-jäsenyyden kanssa ovat sitten johtaneet suuriin menetyksiin, mikä näkyy muun muassa siinä, että kansantuotteemme aleni 1,2 prosenttia kuluneiden neljän vuosineljänneksen aikana.
”Saksan valuutta” eli vahva euro haittaa kotimarkkinoita ja vientiä myös euromaihin. EU:sta ja eurosta pitää erota.
Mauri Nygård
Kokkola